Antti Pikkanen kiinnostui toimittajan työstä jo 15-vuotiaana, TET-harjoittelussa Helsingin Sanomien NYT-liitteessä. Paikan hän hankki itse lähettämällä lehden esimiehelle tiedustelun sähköpostitse.

– Kysyin että voinko tulla, ja sieltä vastattiin kyllä. Ei se sen kummempaa ollut.

Pikkanen asui silloin Ypäjällä, pienellä paikkakunnalla Forssan ja Loimaan välimaastossa. Majapaikan harjoittelun ajaksi tarjosi pääkaupunkiseudulla asuva sisko.

– Harjoittelun jälkeen olin ihan innoissani ja tiesin, että tätä haluan tehdä työkseni.

Kallion lukiossa tuli angsti, kun tuntui, että suunnilleen kaikki tähtäsivät media-alalle. Mutta toimittajan ura lähti lentoon ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä, kun Pikkanen pääsi toimittajaksi City-lehteen.

– Ajattelin, että haen vähän läpällä ja naurakoot sitten, koska eihän minulla ollut mitään kokemusta tai tutkintoa. Mutta ajattelin, että oikeanlaisella asenteellakin voisi pärjätä.

City-lehti lopetettiin yllättäen vuonna 2012 ja koko toimitus irtisanottiin. Pikkanen ei tilanteesta hätkähtänyt. Hän keskittyi opintoihin ja teki toimittajan töitä freelancerina, muun muassa Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan Aino-lehden osa-aikaisena toimitussihteerinä.

Kesällä 2013 Pikkanen palasi TET-harjoittelusta tuttuun paikkaan, Helsingin Sanomien Nyt-liitteeseen. Siellä vierähti myös alkusyksy ja osa seuraavasta kesästä.

– Tein kaikenlaista sälää ja silppua. Se sopii minulle hyvin. En ymmärrä, miksi freelancereista puhutaan niin usein köyhinä ja uhreina. Minulla oli freelancerina tosi vapaata ja ihanaa.