44 hakutulosta haulle: tietokirja

Tietokirjailijan elämää

Heikki Nevala on kunnostautunut taikuriuransa ohella tietokirjailijana. Lapsuusvuosista jatkunut kiinnostus taikuuteen on vaikuttanut tutkimuskohteisiin. Teoksissaan Nevala on tutkinut huvielämän eri puolia. Lue lisää »

100 merkittävää suomalaista tietokirjaa

Heitin Joel Kuortille keväällä 2011 idean, että meidän pitäisi koota sadan merkittävän suomalaisen tietokirjan lista. Tiesin Joelin, joka on Turun yliopiston englantilaisen filologian professori, bibliofiiliksi. Kun saimme listan valmiiksi, päätimme kirjoittaa kumpikin 50 pienoisesseetä. Ne ilmestyivät kesäkuussa 2014 kirjana ”100 merkittävää suomalaista tietokirjaa. Abckiriasta Mustaan orkideaan” (Paasilinna). Lue lisää »

Tietokirjallisuus sai professorin

Pirjo Hiidenmaa aloitti 1.1.2015 tietokirjallisuuden tutkimuksen ja tietokirjoittamisen professorina tiedekuntamme suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitoksella. Lue lisää »

Tietokirja houkuttaa sukeltamaan tieteeseen

Kun suomalaisilta kysyy mielikirjoja, mielikirjailijoita tai omaan elämään vaikuttaneita kirjoja, vastauksissa luetellaan todennäköisesti kaunokirjallisia teoksia ja niiden kirjoittajia. Kun keskustelua jatketaan pitemmälle, moni muistaa koulukirjat ja niiden merkityksen. Tämä johtaa ajatukset sanakirjoihin, karttoihin ja hakuteoksiin. Lue lisää »

Siltala – kaunokirjallisuutta ja tietokirjoja

Kustantamo on ytimeltään yhtä kuin sen kulloinenkin kustannuslista. Kustannusosakeyhtiö Siltala on erikoistunut tietokirjallisuuden saralla historiaan, elämäkertoihin ja muistelmiin – tietokirjoihin, joissa kirjoittamisella ja ilmaisulla on iso merkitys. Touko Siltalalla on jämäkkä kanta siitä, että kannattaa tehdä vain sitä, minkä parhaiten osaa ja jättää muut muille. Lue lisää »

Kansanvalistusta

Isäni oli pappi, sananjulistaja. Pienenä poikana imin itseeni samanlaisen tarpeen esiintyä. Kun en osannut laulaa, piti ruveta puhumaan. Esiinnyn edelleen mielelläni minkä tahansa yleisön edessä, oli sitten teemana venäjän kieli, väärinymmärrykset kommunikaatiossa tai suomalainen tiedepolitiikka. Lempiaihe on ”Voiko venäläisiä ymmärtää”. Tiedonjakamisen tarve näkyi aikaisemmin myös innokkuudessa tehdä sana- ja oppikirjoja, kieliohjelmia televisioon, opetusohjelmia tietokoneille, cd-romppuja ja kaikkea mahdollista venäjän opintoja edistävää. Kun kirjoittaa suurelle yleisölle, pääsee irti tieteellisen kirjoittamisen millimetrin tarkoista pelisäännöistä. Voi irrotella ja keventää. Lue lisää »

Spurttaamalla tulee tulosta

Väitöskirja-aihion levätessä laakereillaan Liisa Suvikumpu päätyi Paavo Hohdin pyynnöstä auttamaan Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan oimiston perustamisessa. Muutaman vuoden kuluttua hän kuitenkin halusi palata tutkimuksen pariin ja rohkeasti irtisanoutui työstään. Lue lisää »

Tietokirjani ja kirja-artikkelini

Samu Nyströmin kirjoittamat kirjat ja kirja-artikkelit. Lue lisää »

Intohimona uteliaisuus, kirjoittaminen ja opettaminen

Taidehistorian emeritaprofessori Riitta Nikula ei suinkaan ole lopettanut tutkimista ja kirjoittamista. – Olen kirjoittanut paljon ja erilaisia tekstejä sekä osallistunut kaikenlaisiin projekteihin. Nykyään tiedän entistä paremmin sen, että en minä mistään mitään kauheasti tiedä, mutta haluan tietää lisää. Tärkein tiedon mitta on se, että uskaltaa kurottaa sellaista, joka kutittaa uteliaisuutta. Lue lisää »

Juoksu-ura

Jo pikkutyttönä olin nopsakinttuinen, nopeampi kuin pihan muut lapset. Muiden voittaminen ei kuitenkaan ollut minulle tärkeintä, vaan juoksu. Malli tuli kotoa, missä liikuttiin paljon. Muistan lapsuuden lenkkien suklaapalat, metsäretkien taukonuotion, väsymyksen tuoman hyvä olon. Siksi kai vein omia lapsiani puoliväkisin laduille ja poluille eväsrepun kera. Lue lisää »

”Jo pääsykokeissa olin varma, että nyt löytyi minun juttuni”

Lukion jälkeen Viljami Puustinen kävi armeijan ja ehti valmistumaan yo-merkantiksi sekä hakemaan opiskelupaikkaa muun muassa Tampereelta ja Jyväskylästä, ennen kuin löysi oman alansa Helsingin yliopiston humanistisesta tiedekunnasta. Lue lisää »

Tieto löytyy, kun sitä jaksaa etsiä

Musiikkilehti Rumban päätoimittajuus jäi Viljami Puustisella viiden vuoden mittaiseksi. Myös rockhistoriikit on vähäksi aikaa tehty. Nyt hän keskittyy kirjoittamaan Suomen 1800-luvun lopun kulttuurihistoriasta. Lue lisää »

Totuutta ja todellisuutta draaman kaarta unohtamatta

– Teen koulutustani vastaavaa työtä, vaikka en työskentelekään teatterialalla. Draaman kaaren tajua tarvitaan kirjailijan ja toimittajan töissä. Teatteritieteen opinnoissa tahkottiin Aristoteleen kaavaa: alku, keskikohta ja loppu. Ihan perussettiähän se on, mutta käytännössä ei aina helppoa toteuttaa. Lue lisää »

Bulevardilta Lönnrotinkadun kautta Hallituskadulle

Kai Häggmanin tutkijanuran keskeiset etapit löytyvät WSOY:n ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran välillä. Lue lisää »

Opiskelukavereista yhteistyökumppaneiksi

Juha Henrikssonin mielestä humanistien laaja-alainen ja yleissivistävä tutkinto tuo työelämän tilanteisiin uusia näkökulmia. Ongelmatilanteissa humanisti voi tuoda keskusteluun yllättäviä ratkaisuja, mitä muut eivät olisi tulleet edes ajatelleeksi. Lue lisää »

Karo Hämäläisen kirjallista tuotantoa

Kaunokirjalliset teokset: Aikuisille: Kuudes askel (romaani), Tammi 2004 Urho Kekkonen (romaani), Tammi 2005 Lue lisää »

Lapsille kieltä ja musiikkia

Lari Kotilainen perusti Sami Iivosen kanssa vuonna 1996 lastenrockyhtye Jytäjyrsijät, joka on keikkaillut ahkerasti Suomessa ja Venäjällä ja julkaissut kolme täyspitkää albumia. Jytäjyrsijöiden musiikkia on käännetty venäjäksi ja viittomakielelle. Lue lisää »