19 hakutulosta haulle: liikunta

Urheilua

Urheilu ja liikunta on ollut tärkein harrastukseni läpi koko elämän. Kouluaikana harrastin yleisurheilua, myöhemmin on tullut pelattua lentopalloa, koripalloa ja nelimailaa. Urheilu on ollut ulkomailla ujolle ihmiselle hyvä keino päästä tutustumaan paikallisiin ihmisiin. Lue lisää »

Parhaat muistoni Helsingin yliopistosta

Yliopistokulttuuri monine mahdollisuuksineen loi valmiudet tehdä töitä myös pelialalla. Tärkeitä taitoja kertyi niin seminaareissa kuin järjestötoiminnassa. Yliopistoliikunnalle haluan osoittaa suuren kiitoksen siitä, että se antoi mahdollisuuden pitkäjänteiseen ja täysvaltaiseen harrastukseen yliopistolla. Nykyisen UniSportin tuella toimii useita itsenäisiä harrastusseuroja, jotka tekevät vapaaehtoisvoimin erinomaista liikunta- ja kulttuuritoimintaa, jossa on aivan erityinen akateeminen henki. Lue lisää »

Haaveeni

Arkiset haaveeni liittyvät toisiin ihmisiin, kulttuuriin, liikuntaan ja muuhun maailmaan. Kun on vapaata aikaa, seurustelen perheen, suvun ja ystävien kanssa. Juhlia järjestän ja juhliin menen aina kuin mahdollista. Kuuntelen oopperaa, klassista musiikkia, katselen elokuvia ja luen kaunokirjallisuutta. Uinti, hiihto, sauvakävely, vesijumppa, pyöräily sekä vaellus kuuluvat arkeeni. Lue lisää »

Urheilun hallitusammattilinen

Perheessäni ”aktiivikansalaisuus” oli arkipäivää. Vanhempani Sirkka ja Seppo Merikoski ja myöhemmin myös isoveljeni Visa olivat yhden jos toisenkin järjestön luottamus- ja muissa vapaaehtoistehtävissä. Kuljin samansuuntaista polkua: minusta tuli urheilun ”hallitusammattilainen”. Lue lisää »

Kansakunnan sivistäjä, jumalan armosta

Senaatti sai vuonna 1956 keisari Aleksanteri II:ta tehtäväksi laatia ehdotuksen maaseutukoulujen kehittämiseksi. Uno Cygnaeus antoi puolestaan seuraavana vuonna oman lausuntonsa kansakoululaitoksen kehittämisestä. Lapsia oli koulutettava sekä henkisesti että fyysisesti. Pelkän rippikoulua varten harjoittamisen ja oikoluvun sijaan opetuksessa oli otettava huomioon yleissivistys ja käytäntöön harjaannuttavat taidot. Lue lisää »

Hedonistinen humanisti

Tunnustan, olen laiska. Tykkään hyvästä ruuasta. Kun sellaista herkkua osuu kohdalle, useimmiten syön sitä liikaa. Enkä muuten jälkikäteen kärsi huonosta omastatunnosta. Hedonistinen humanisti? Harmonia ja tasapaino pitää kuitenkin säilyttää, joten niin sanotun hedonismin vastapainona toimii liikunta ja työaikojen sanelema itsekuri. Lue lisää »

Kansalaisyhteiskunnan toimintojen päällikkö

Yliopisto-opintojen lomassa Anita Lehikoinen opetti englannin kieltä ammatillisessa kurssikeskuksessa ja työskenteli myös myyjänä Marimekossa. – Opettajan työ oli pikkuisen ”ansatyyppinen”, koska siitä sai silloin tuntiopettajana hyvää palkkaa. Työ houkutteli välillä liiankin paljon pelkästään rahan vuoksi. Onneksi koin, että opettajan tehtävä ei ole minua varten ja uskalsin tehdä rohkeita sivuainevalintoja. Lue lisää »

Kolme parasta energian lähdettä

Liikunta, kirjallisuus ja veneily ovat Baba Lybeckin suosikkiharrastukset. Lue lisää »

”Keväisen mutaisen metsän haju”

Sakari Pesolalla on kolme omaa juttua: historia, musiikki ja suunnistus. Joskus suunnistus on intohimoista jopa ykkönen. Etenkin keväisin, kun opetustunnit vähenevät kouluvuoden lähestyessä loppuaan. Lue lisää »

Tuntemattomin olympiavoittajamme?

Taideolympialaiset olivat alun perin nykyaikaisen olympiakisojen perustajan Pierre de Coubertinin ajatus. Olympiamitaleita jaettiin kahdeksan kertaa urheilun innostamille taideteoksille. Taiteenaloja olivat arkkitehtuuri, kirjallisuus, musiikki, maalaus- ja graafinen taide sekä kuvanveisto. Viimeisen kerran tämä tapahtui Lontoon kisoissa vuonna 1948. Lue lisää »

Harjoitusmestarit kansainvälisyyden edustajina Turun akatemiassa

Kuninkaallinen Turun yliopisto oli luonteeltaan perin kotimainen. Kaikki sen professorit olivat kotoisin Ruotsista tai siihen kuuluneesta Suomesta. Opiskelijoistakin vain muutama tuli ulkomailta ja heidänkin vierailunsa jäivät yleensä lyhyiksi. Mutta yksi opettajaryhmä sentään edusti yliopistoille tunnusomaista kansainvälisyyttä – vähälle huomiolle jääneet harjoitusmestarit. Lue lisää »

Porthania – modernismin helmi

Henrik Gabriel Porthanin mukaan on nimetty yksi keskeisimmistä Helsingin yliopiston rakennuksista, Porthania. Sen on suunnitellut Aarne Ervi, joka työskenteli uransa alussa Alvar Aallon apulaisena. Rakennus valmistui vuonna 1957 helpottamaan yliopiston kroonista tilanpuutetta, jonka taustalla olivat lukiokoulutuksen yleistyminen ja ikäluokkien suureneminen. Lue lisää »

Hajuvettä ja lihapullia

Jossain vaiheessa Helsingin Sanomissa ja muissa lehdissä oli lyhyen ajan sisään monta yritysjohtajan tasavuosihaastattelua, joissa haastateltavan harrastukset toistivat itseään. Useimmiten haastateltava oli mies ja vaikka olisikin ollut nainen, hän harrasti maratonia tai muuta juoksemista, yksinpurjehtimista, kiipeilyä, kymmenottelua tai jotain ”jossa saa koetella omia rajojaan”. Tunsin itseni poikkeavaksi toimitusjohtajaksi. Lue lisää »

Parhaita hetkiäni Helsingin yliopistossa

Parhaita hetkiä ovat olleet ne lukemattomat kohtaamiset, joista yliopistoelämä koostuu. Yliopisto on mielenkiintoisten asioiden parissa työskentelevien uteliaiden, aktiivisten ja kiinnostuksen kohteisiinsa intohimoisesti suhtautuvien ihmisten yhteisö, joten lähes jokainen kohtaaminen tuottaa aina jotain uutta. Lue lisää »

Käytännöllinen filosofi

Lauri "Tahko" Pihkala muistetaan käytännön miehenä. Hänen pohdintansa urheilun ja liikunnan olemuksesta ovat yleensä jääneet vähälle huomiolle. Harva tietää, että Pihkala opiskeli Keisarillisessa Aleksanterin Yliopistossa muun muassa filosofiaa ja historiaa. Lue lisää »