44 hakutulosta haulle: Suomi

Entä jos Suomi olisi osa Ruotsia?

Millainen Suomi olisi, jos se olisi jäänyt osaksi Ruotsia vuonna 1809? Tällä Ylen Elävän arkiston tallenteella vuodelta 2009 kysymystä pohtii Henrik Meinander. Lue lisää »

Kenelle suomi kuuluu?

Jyrki Kalliokosken professuurin opetusala on suomi toisena kielenä sekä kansainvälisille opiskelijoille tarkoitettu oppiaine Suomen kieli ja kulttuuri. Hän lähestyy tutkimuksissaan toisen kielen käyttöä, kielenoppimista ja monikielisyyttä selvittääkseen, miten kommunikaatio kielelliseltä taustaltaan erilaisten ihmisten välillä toimii. Lue lisää »

375 humanistia jatkot – Humanistiklubi starttasi 9.3.2016

Yliopistossa tapahtuvien suurien muutosmyllerrysten keskellä dekaani Arto Mustajoki ja varadekaani Hanna Snellman päättivät, että nyt jos koskaan on kutsuttava apujoukkoja laajentamaan ajattelua. Syntyi idea Humanistiklubista, joka voisi kokoontua eri teemojen äärelle eri kokoonpanoissa. – Tarvitaan raikkaita ajatuksia ja rautaista eri alojen ammattitaitoa akateemisen maailman ulkopuolelta. Alumnimme ovat meille erittäin tärkeitä kumppaneita, painottaa Hanna Snellman. Lue lisää »

Laura Kolbe ja kaupungistuva Suomi, Ylen Elävä arkisto

Kaupunkihistorian tutkija Laura Kolbe kertoo ihastuksestaan Maxi-Marketiin, puolustaa lähiöitä ja arvioi juppien sosiaalista leikkiä. Professori Kolben haastattelu vuodelta 2009 Ylen Elävän arkiston tallenteena. Lue lisää »

James Bond, Suomi ja kylmän sodan teknologiakuilu

1980-luvun keskivaiheilla valmistuneessa "007 ja kuoleman katse" -elokuvassa fiktiivinen KGB-kenraali Gogol ojentaa James Bondille Leninin kunniamerkin brittiagentin pelastettua Kalifornian Piilaakson. Elokuvan pääkonna Max Zorin oli suunnitellut sen täydellistä tuhoa. Brittiagentin esimies "M" ei voi kuin ihmetellä: Eikö KGB olisi ollut tyytyväinen jos Piilaakso olisi tuhoutunut? Ei toki, kenraali vastaa, miten neuvostotutkimus pärjäisi ilman sitä? Lue lisää »

Suomi ottaa suuren askelen eteenpäin vuonna 2015

Tasa-arvolaki uudistui vuoden alussa. Siinä huomioidaan aiempaa paremmin mm. transihmisten oikeuksia puuttumalla sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun liittyvään syrjintään. Tämä tehostaa huomattavasti aiemmin heikossa asemassa olleiden ihmisten syrjintäsuojaa. Lue lisää »

Humanistina tiedekeskuksessa – moniaistista tiedeviestintää

”Jukola–Jakomäki–Bryssel, Suomi 75 vuotta” -näyttelyn luominen tiedekeskus Heurekassa oli voimaannuttava hanke. Historiaa ei ollut aiemmin käsitelty vuorovaikutteisen näyttelyn keinoin Suomessa eikä juuri ulkomaillakaan. Emme tunteneet esikuvia emmekä rajoituksia. Heurekan perustajat olivat onneksemme määritelleet tiedekeskuksen tehtäväkentän suomen ’tiede’ ja ruotsin ’vetenskap’ -sanojen mukaisesti kattamaan kaikki akateemiset alat, eikä vain luonnontieteitä, science. Lue lisää »

Näköalapaikalla

Ennen nykyistä työtehtäväänsä Liisa Suvikumpu työskenteli asiamiehenä WSOY:n kirjallisuussäätiössä ja Suomen Rooman-instituuttia ylläpitävässä säätiössä. – Asiamiehen työssä on käytännössä paljon samaa kuin toimitusjohtajalla. Säätiö on yleishyödyllinen yhteisö, jonka tarkoituksena ei ole tehdä taloudellista tulosta. Silti sen johtajalla on samat tehtävät kuin yrityksienkin toimintaa pyörittävillä. Asiamies on oikeastaan säätiönsä yleismies Jantunen. Lue lisää »

Suomi jatkaa taistelua Saksan rinnalla – Ylen Elävä arkisto

  Pääministeri Edwin Linkomies piti 3.7.1944 radiossa puheen, jossa hän julisti Suomen käyvän päättäväisesti sotaa Neuvostoliittoa vasta… Lue lisää »

Julkaisut

Vuorovaikutteisen näyttelyn voima on tilanteessa: vuorovaikutuksessa. Tutkimusten mukaan yleisö voi oppia tietojen ja taitojen lisäksi ymmärr… Lue lisää »

Työelämään orientoituminen ante litteram

Humanistilla ei ole uraa – tai ainakaan urasuunnittelua, oli opiskelijasukupolveni sivistysyliopistohenkinen motto. Jälkikäteen katsoen työelämään orientoitumiseni näyttää kuitenkin lähes ohjelmalliselta. Tartuin mielenkiintoiselta vaikuttaviin keikkatyötarjouksiin ja sain käytännön kokemusta arkistojen penkomisesta, haastattelututkimuksesta ja aikataulujen kunnioittamisesta. Lue lisää »

Haaveeni

Tällä hetkellä ammatillinen haaveeni on, että saisin pystyyn jonkinlaisen monitieteisen ja mielellään myös kansainvälisen hankkeen, jossa oivallettaisiin jotain merkityksellistä vaikkapa tästä vihapuheilmiöstä. Haluaisin ryhmään kielentutkijoiden lisäksi ainakin sosiologin, sosiaalipsykologin ja tietojenkäsittelytieteilijän, jolloin ilmiötä voisi lähestyä monesta näkökulmasta. Toivon, että työmme pohjalta voitaisiin kehitellä jokin sovellus, joka tekisi ihmisten arjesta miellyttävämpää. Lue lisää »

Kokoomuspuolueen perustaja

Yliopistollisen hallintouransa alkuvaiheessa Hugo Suolahti innostui myös politiikasta. Lyhyestä kestostaan huolimatta Suolahden poliittinen ura oli hyvin merkittävä. Lue lisää »

Oikeutta yli valtiorajojen

International Criminal Court (ICC) on tunnettu isoista kansainvälisistä oikeuskäsittelyistä. Yksi tunnetuimmista lienee Darfurin kriisin tutkinta. Harvoin kuitenkin muistetaan, että ICC on varsin nuori organisaatio, joka perustettiin vasta vuonna 2002, toteaa Matias Hellman. Varsinainen toiminta alkoi sitäkin myöhemmin. Lue lisää »

Suomen kontekstit

Eräs tärkeä näkökulma Henrik Meinanderin tutkimuksessa on ollut aatteiden sosiaalihistoria. Häntä on harvoin kiinnostanut aatteet sellaisinaan, sillä niiden alkuperää, merkitystä ja vaikutusta ohjaavat historialliset kontekstit ja vaikuttimet. Tämä oli jo Meinanderin pro gradun ja väitöskirjan näkökulma. Lue lisää »

Luottamustoimia ja kontakteja

Henrik Meinanderin tärkeimmät luottamustoimet yliopistolla ja tiedeyhteisössä ovat olleet kaudet laitosjohtajana (2004–2006) ja varadekaanina (2010–2013) Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa, hallituksen ja tieteellisen neuvoston jäsenyys Svenska litteratursällskapet i Finlandissa (1998-) ja Suomen Tiedeseurassa (2003-) sekä inspehtorinvirka Nylands Nation vid Helsingfors universitet -osakunnassa (2010-). Lue lisää »