44 hakutulosta haulle: Suomi

James Bond, Suomi ja kylmän sodan teknologiakuilu

1980-luvun keskivaiheilla valmistuneessa "007 ja kuoleman katse" -elokuvassa fiktiivinen KGB-kenraali Gogol ojentaa James Bondille Leninin kunniamerkin brittiagentin pelastettua Kalifornian Piilaakson. Elokuvan pääkonna Max Zorin oli suunnitellut sen täydellistä tuhoa. Brittiagentin esimies "M" ei voi kuin ihmetellä: Eikö KGB olisi ollut tyytyväinen jos Piilaakso olisi tuhoutunut? Ei toki, kenraali vastaa, miten neuvostotutkimus pärjäisi ilman sitä? Lue lisää »

Instituutissa ei pönötetä

Helsingin yliopiston ansiosta pääsin Pariisiin opiskelemaan ensimmäisten Erasmus vaihto-oppilaiden joukossa. Olin aikaisemmin viettänyt vuoden vapaaehtoistöissä eri puolilla Ranskaa, joten ranskalainen elämäntapa oli tullut tutuksi pohjamutia myöten. Sorbonnessa vietetty vuosi oli arvokas työelämän, kirjallisuuden opintojen ja elämänvalintojeni kannalta. Lue lisää »

Entä jos Suomi olisi osa Ruotsia?

Millainen Suomi olisi, jos se olisi jäänyt osaksi Ruotsia vuonna 1809? Tällä Ylen Elävän arkiston tallenteella vuodelta 2009 kysymystä pohtii Henrik Meinander. Lue lisää »

Kenelle suomi kuuluu?

Jyrki Kalliokosken professuurin opetusala on suomi toisena kielenä sekä kansainvälisille opiskelijoille tarkoitettu oppiaine Suomen kieli ja kulttuuri. Hän lähestyy tutkimuksissaan toisen kielen käyttöä, kielenoppimista ja monikielisyyttä selvittääkseen, miten kommunikaatio kielelliseltä taustaltaan erilaisten ihmisten välillä toimii. Lue lisää »

Suomi muutoksessa teollisuuden vuosisadalla

Karl-Erik Michelsen alusti Sitran Elinvoima-foorumin luentopäivässä 31.3.2011 suomalaisen yhteiskunnan muutoksesta teollistumisen aikakautena… Lue lisää »

Suomi ottaa suuren askelen eteenpäin vuonna 2015

Tasa-arvolaki uudistui vuoden alussa. Siinä huomioidaan aiempaa paremmin mm. transihmisten oikeuksia puuttumalla sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun liittyvään syrjintään. Tämä tehostaa huomattavasti aiemmin heikossa asemassa olleiden ihmisten syrjintäsuojaa. Lue lisää »

Suomi jatkaa taistelua Saksan rinnalla – Ylen Elävä arkisto

  Pääministeri Edwin Linkomies piti 3.7.1944 radiossa puheen, jossa hän julisti Suomen käyvän päättäväisesti sotaa Neuvostoliittoa vasta… Lue lisää »

Laura Kolbe ja kaupungistuva Suomi, Ylen Elävä arkisto

Kaupunkihistorian tutkija Laura Kolbe kertoo ihastuksestaan Maxi-Marketiin, puolustaa lähiöitä ja arvioi juppien sosiaalista leikkiä. Professori Kolben haastattelu vuodelta 2009 Ylen Elävän arkiston tallenteena. Lue lisää »

Humanistina tiedekeskuksessa – moniaistista tiedeviestintää

”Jukola–Jakomäki–Bryssel, Suomi 75 vuotta” -näyttelyn luominen tiedekeskus Heurekassa oli voimaannuttava hanke. Historiaa ei ollut aiemmin käsitelty vuorovaikutteisen näyttelyn keinoin Suomessa eikä juuri ulkomaillakaan. Emme tunteneet esikuvia emmekä rajoituksia. Heurekan perustajat olivat onneksemme määritelleet tiedekeskuksen tehtäväkentän suomen ’tiede’ ja ruotsin ’vetenskap’ -sanojen mukaisesti kattamaan kaikki akateemiset alat, eikä vain luonnontieteitä, science. Lue lisää »

Tiedettä asiatekstinä, fiktiona ja fantasiana

Olen käyttänyt paljon aikaa ja energiaa vähemmistökieliyhteisöjen suojeluun ja kielten elvyttämiseen liittyviin toimiin. Suomalais-ugrilaisen kielipesähankkeen (Suomi-Venäjä-Seura & Suomen kulttuurirahasto) ja suomalais-ugrilaisen kansalaisjärjestöhankkeen yhteydessä olen matkustellut ympäri Venäjää ja yrittänyt saada ihmiset ymmärtämään, että monikielisyys on tärkeää ja että yksikielinen venäjänkielisyys ei merkitse menestystä vaan taantumusta. Olen puhunut monille yleisöille siitä, miten eri kielet panevat ihmisen ajattelemaan eri tavoin, ja miten monesti halveksitut vähemmistökielten puhujat ovat itse asiassa koko maailman yhteinen aarre, jonka edessä pitäisi ottaa hattu päästä, kulttuuriperinnön runsauden ja vaihtelevuuden kantajia. Lue lisää »

Suomesta parempi paikka monimuotoisille perheille

Kaikkien perheiden Suomi -hankkeessa kootaan tietoa monimuotoisten perheiden kohtaamista ongelmista ja tuodaan tämä tieto päättäjien, lainvalmistelijoiden ja palvelujärjestelmän ulottuville. Lue lisää »

Fraseologiaa, leksikografiaa, syntaksia

Perustin vuonna 1985 Oulun yliopistossa kontrastiivisen saksa–suomi-fraseologiaprojektin, jota rahoitti muun muassa Suomen Akatemia vuosina 1986–1991. Tutkimus kohdistui aluksi idiomeihin, myöhemmin se laajeni koskemaan myös sananlaskuja ja muita kiinteitä sanontoja. Keskeisiä tutkimuskohteita ovat olleet fraseologian yksiköiden (fraseemien) rakenne, käyttö ja historiallinen kehitys sekä fraseemien kääntäminen saksasta suomeen ja päinvastoin ja fraseemien esittäminen sanakirjoissa. Lue lisää »

Arco 2014 Madrid

Leevi Haapala valittiin kuratoimaan Suomen #FocusFinlandiksi ristittyä näyttelykokonaisuutta Madridissa järjestetyille ARCO-taidemessuille vuonna 2014. Suomi sai kunnian toimia messujen teemamaana ja tapahtuma on edelleen suurin suomalaiselle taiteelle järjestetty vientihanke. Mukana oli edustettuna liuta maamme tärkeimpiä gallerioita ja yli 20 taiteilijaa. Lue lisää »

Lisää Leena-Maija Rossista muualla verkossa

Leena-Maija Rossi ja ohjaaja, dramaturgi Juha Lehtola keskustelevat A.A. Milnen teoksesta Nalle Puh YLEn sarjassa 10 kirjaa lapsuudesta. Sarjan ensiesitys oli kesällä 2008 ja se on nähtävillä YLEn Areenassa. Kesäsarja: Miltä Suomi näyttää ulkosuomalaisen silmin. A-studio 22.7.2013 Hyvä opettaja kuuntelee ja antaa palautetta. Leena-Maija Rossi sai Hyvä opettaja - Magister Bonus palkinnon. Helsingin yliopiston verkkouutiset 27.11.2009 Lue lisää »

Jörn Donnerin tuotanto

Jörn Donner on kirjoittanut yli 60 teosta sekä ohjannut ja tuottanut lukuisia elokuvia. Hänen esikoisohjauksensa palkittiin Venetsian elokuvajuhlilla vuonna 1963. Hänelle on myönnetty kirjallisuuden valtionpalkinto vuosina 1971 ja 1985. Finlandia-palkinnon Donner sai vuonna 1986 kirjastaan Far och son. Vuonna 2004 hän sai Ruotsin akatemian Suomi-palkinnon, ja vuonna 2008 Donner palkittiin valtion taiteiljapalkinnolla kulttuurin eri osa-alueiden ja koko taiteen kentän hyväksi tehdystä työstä. Lue lisää »

Kansalliseksi kääntämällä

Ei ole erityinen ilo arvuutella, kuinka pitkään kansallisvaltioprojekti säilyy niin elinvoimaisena, että Suomen valtakielenä pysyy suomi. Globalisaation ja ilmastonmuutoksen eri ilmenemismuotojen paineissa kysymys saattaa silti olla aiheellinen. Vastausta pähkäillessä on hyvä muistaa, että vaikka itämerensuomalaiset kielet, laajemmasta ugrilaisesta perheestä puhumattakaan, ovat ikivanhoja, on meidän nykyisin puhumamme ja kirjoittamamme suomen kieli saanut hahmonsa paljolti kääntämällä. Lue lisää »

Juridiikkaa ja kasvioppia koko kansalle

Elias Lönnrot oli Oulun Wiikko-Sanomia toimittaessaan kirjoittanut neuvoja kansalle mm. käräjämenettelyyn ”Neuvoja talonpoikaiselle kansalle oikeuden hakemisessa ja keräjän käymisessä”. Tähän jatkoa oli kauppakaaren ja maakaaren uusi suomennos vuoden 1857 Suomi-kirjassa. Lönnrot laati suomennoksen, koska hän piti edellistä lainsuomennosta erittäin kehnona. Lue lisää »

Filologi ja kulttuuri-historioitsija

Werner Söderhjelm oli kotoisin vauraasta viipurilaisesta virkamies- ja kauppiassuvusta. Hänen kotikasvatukseensa kuului monipuolinen kielitaito: suomi, ruotsi, venäjä ja saksa. Jo varhaisessa vaiheessa Söderhjelm kiinnostui kirjallisuudesta, ja hänestä tulikin kirjallisuushistorioitsija. Väitöskirjassaan hän tarkasteli saksalaista 1700-luvun komediakirjallisuutta historiallisesta perspektiivistä. Hän valmistui filosofian tohtoriksi Keisarillisesta Aleksanterin Yliopistosta vuonna 1885. Lue lisää »

Alkuperäisaineistojen tarkastelu on historiantutkijalle etuoikeus ja intohimo

Filosofian tohtori Mirkka Lappalainen on saavuttanut useita palkintoja Ruotsin vallan ajan historiaa käsittelevillä tutkimuksillaan. Tuorein teos Pohjolan Leijona – Kustaa II Aadolf ja Suomi 1611–1632 huomioitiin Tieto-Finlandia-palkinnolla vuonna 2014. Samasta teoksesta Lappalaiselle myönnettiin Vuoden tiedekirja -palkinto tammikuussa 2015. Uraauurtavista tutkimuksistaan huolimatta hänestä tuli historioitsija sattuman kautta. Lue lisää »

Näköalapaikalla

Ennen nykyistä työtehtäväänsä Liisa Suvikumpu työskenteli asiamiehenä WSOY:n kirjallisuussäätiössä ja Suomen Rooman-instituuttia ylläpitävässä säätiössä. – Asiamiehen työssä on käytännössä paljon samaa kuin toimitusjohtajalla. Säätiö on yleishyödyllinen yhteisö, jonka tarkoituksena ei ole tehdä taloudellista tulosta. Silti sen johtajalla on samat tehtävät kuin yrityksienkin toimintaa pyörittävillä. Asiamies on oikeastaan säätiönsä yleismies Jantunen. Lue lisää »

Julkaisut

Vuorovaikutteisen näyttelyn voima on tilanteessa: vuorovaikutuksessa. Tutkimusten mukaan yleisö voi oppia tietojen ja taitojen lisäksi ymmärr… Lue lisää »

Suomen kontekstit

Eräs tärkeä näkökulma Henrik Meinanderin tutkimuksessa on ollut aatteiden sosiaalihistoria. Häntä on harvoin kiinnostanut aatteet sellaisinaan, sillä niiden alkuperää, merkitystä ja vaikutusta ohjaavat historialliset kontekstit ja vaikuttimet. Tämä oli jo Meinanderin pro gradun ja väitöskirjan näkökulma. Lue lisää »

Työuran loppuhuipennus

Sattumalla lienee ollut osuutta asiaan seuraavan työtehtäväni kohdalla. Tuskin olisin jättänyt mielenkiintoista työtäni yliopistossa, ellei CIMO:n Suomen kielen ja kulttuurin yksikön pääsihteerin virka olisi tullut hakuun. Emmin kauan, olinhan jo kaikkien tilastojen mukaan ”yli-ikäinen” työnhakija. Mutta rohkaisevien tahojen tyrkkimänä hain ja sain viran yli 30 hakijan joukosta (päihitin mm. nuoren miesprofessorin, sekös oli jotakin!). Lue lisää »

Pellervo-Seuran toimitusjohtaja edistää osuustoimintaa

Sami Karhu on toiminut Pellervo-Seuran toimitusjohtajana vuodesta 2012. "Olemme osuustoiminnan think tank. Viemme kehittämishankkeita läpi, toimimme kumppanuusverkostona ja yritämme etsiä kaikki ne yhteistyötahot, joiden kanssa tätä liiketoimintamallia voidaan viedä eteenpäin", Karhu kuvaa. Lue lisää »

Tuija Wahlroosin julkaisuja

Tähän artikkeliin olemme koonneet listan Tuija Walhroosin keskeisimmistä julkaisuista ja artikkeleista. Lue lisää »

Märta Tikkasen tuotanto

Märta Tikkanen tunnetaan ennen kaikkea romaanistaan Miestä ei voi raiskata sekä runokokoelmasta Vuosisadan rakkaustarina. Lue lisää »

Julkaisuja ja tutkimusprojekteja

Otos emeritusprofessori Timo Vihavaisen julkaisuista ja tutkimusprojekteista. Lue lisää »

Mikael Agricolan äidinkieli

”Katsomme osan Agricolan tekemistä kielivirheistä olevan sitä laatua, että on mahdotonta pitää suomea hänen äidinkielenään”, kirjoitti Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston suomen kielen vt. professori Heikki Ojansuu vuonna 1909 laajassa tutkimuksessaan Mikael Agricolan kielestä. Kysymys Mikael Agricolan äidinkielestä johti pitkään tieteelliseen debattiin. Lue lisää »

Historiasta ainutlaatuisella tavalla

Kaari Utrion tuotanto on lajissaan ainutlaatuista. Hänen historialliset romaaninsa ja tietokirjansa ovat valottaneet erityisesti naisten, lasten ja arjen historiaa – kaikki teemoja, joista häntä ennen kirjoitettiin varsin vähän. Lue lisää »

Huomisen humanistit tulevat koulusta

Yliopisto kouluttaa opettajat Suomen kouluihin. Koulu tarjoaa maailmankuvan perustan ja rakennusaineet. Koulu vaikuttaa siihen, millainen näkemys meillä on eri tieteenaloista ja niiden merkityksestä elämässä. Kun pohditaan humanististen alojen vetovoimaa suhteessa luonnontieteisiin, on syytä kääntää katse kouluun ja siellä omaksuttuihin asenteisiin. Lue lisää »

Suomalaisuuden rakentaja

Pappis- ja virkamiessuvusta polveutuva Johan Vilhelm Snellman kirjoittautui yliopistoon vuonna 1822. Hänen oli alun perin tarkoitus opiskella papiksi. Keskeytettyään välillä opintonsa taloudellisten vaikeuksien takia Snellman kuitenkin päätti opiskella filosofian kandidaatiksi. Juuri filosofina hänet muistetaankin parhaiten. Lue lisää »

Tieteellinen toiminta

Lyhyt yhteenveto Pirkko Nuolijärven tieteellisestä toiminnasta Lue lisää »

Tiedettä ja kulttuuria kirjoissa ja kansissa

Emeritusprofessori Matti Klinge on yksi Suomen tuotteliaimmista julkaisijoista. Tieteellisten tekstien lisäksi hän on kirjoittanut runsaasti lehtiartikkeleita ja kolumneja. Lue lisää »

Panu Pulmasta muualla verkossa

”Puhtaan veden puute, kulkutaudit ja likaiset kotiolot tappoivat helsinkiläislapsia vielä vuonna 1889” , Helsingin Sanomat 21.4.2014… Lue lisää »