44 hakutulosta haulle: Suomi

James Bond, Suomi ja kylmän sodan teknologiakuilu

1980-luvun keskivaiheilla valmistuneessa "007 ja kuoleman katse" -elokuvassa fiktiivinen KGB-kenraali Gogol ojentaa James Bondille Leninin kunniamerkin brittiagentin pelastettua Kalifornian Piilaakson. Elokuvan pääkonna Max Zorin oli suunnitellut sen täydellistä tuhoa. Brittiagentin esimies "M" ei voi kuin ihmetellä: Eikö KGB olisi ollut tyytyväinen jos Piilaakso olisi tuhoutunut? Ei toki, kenraali vastaa, miten neuvostotutkimus pärjäisi ilman sitä? Lue lisää »

Laura Kolbe ja kaupungistuva Suomi, Ylen Elävä arkisto

Kaupunkihistorian tutkija Laura Kolbe kertoo ihastuksestaan Maxi-Marketiin, puolustaa lähiöitä ja arvioi juppien sosiaalista leikkiä. Professori Kolben haastattelu vuodelta 2009 Ylen Elävän arkiston tallenteena. Lue lisää »

Entä jos Suomi olisi osa Ruotsia?

Millainen Suomi olisi, jos se olisi jäänyt osaksi Ruotsia vuonna 1809? Tällä Ylen Elävän arkiston tallenteella vuodelta 2009 kysymystä pohtii Henrik Meinander. Lue lisää »

Kenelle suomi kuuluu?

Jyrki Kalliokosken professuurin opetusala on suomi toisena kielenä sekä kansainvälisille opiskelijoille tarkoitettu oppiaine Suomen kieli ja kulttuuri. Hän lähestyy tutkimuksissaan toisen kielen käyttöä, kielenoppimista ja monikielisyyttä selvittääkseen, miten kommunikaatio kielelliseltä taustaltaan erilaisten ihmisten välillä toimii. Lue lisää »

Suomi jatkaa taistelua Saksan rinnalla – Ylen Elävä arkisto

  Pääministeri Edwin Linkomies piti 3.7.1944 radiossa puheen, jossa hän julisti Suomen käyvän päättäväisesti sotaa Neuvostoliittoa vasta… Lue lisää »

Suomi ottaa suuren askelen eteenpäin vuonna 2015

Tasa-arvolaki uudistui vuoden alussa. Siinä huomioidaan aiempaa paremmin mm. transihmisten oikeuksia puuttumalla sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun liittyvään syrjintään. Tämä tehostaa huomattavasti aiemmin heikossa asemassa olleiden ihmisten syrjintäsuojaa. Lue lisää »

375 humanistia jatkot – Humanistiklubi starttasi 9.3.2016

Yliopistossa tapahtuvien suurien muutosmyllerrysten keskellä dekaani Arto Mustajoki ja varadekaani Hanna Snellman päättivät, että nyt jos koskaan on kutsuttava apujoukkoja laajentamaan ajattelua. Syntyi idea Humanistiklubista, joka voisi kokoontua eri teemojen äärelle eri kokoonpanoissa. – Tarvitaan raikkaita ajatuksia ja rautaista eri alojen ammattitaitoa akateemisen maailman ulkopuolelta. Alumnimme ovat meille erittäin tärkeitä kumppaneita, painottaa Hanna Snellman. Lue lisää »

Alkuperäisaineistojen tarkastelu on historiantutkijalle etuoikeus ja intohimo

Filosofian tohtori Mirkka Lappalainen on saavuttanut useita palkintoja Ruotsin vallan ajan historiaa käsittelevillä tutkimuksillaan. Tuorein teos Pohjolan Leijona – Kustaa II Aadolf ja Suomi 1611–1632 huomioitiin Tieto-Finlandia-palkinnolla vuonna 2014. Samasta teoksesta Lappalaiselle myönnettiin Vuoden tiedekirja -palkinto tammikuussa 2015. Uraauurtavista tutkimuksistaan huolimatta hänestä tuli historioitsija sattuman kautta. Lue lisää »

Ranskaa yliopiston ulkopuolella

Suomessa ranskan tutkijalle ei lankea usein luonnostaan mahdollisuutta harrastaa ranskaa ja ranskalaista kulttuuria varsinaisen työn ulkopuolella. Professori Juhani Härmä toimiikin ranskalaisuuden hyväksi Suomessa muun muassa Helsingin Cercle Franco-finlandais -yhdistyksessä ja Suomen Ranskan Instituutin säätiössä. Lue lisää »

Laura Kolbesta muualla verkossa

"Historioitsija: Supercellin keksijät ovat uutta eliittiä ja heillä on velvollisuuksia" , Laura Kolbe YleX Popuutiset-ohjelman haastateltavan… Lue lisää »

Fraseologiaa, leksikografiaa, syntaksia

Perustin vuonna 1985 Oulun yliopistossa kontrastiivisen saksa–suomi-fraseologiaprojektin, jota rahoitti muun muassa Suomen Akatemia vuosina 1986–1991. Tutkimus kohdistui aluksi idiomeihin, myöhemmin se laajeni koskemaan myös sananlaskuja ja muita kiinteitä sanontoja. Keskeisiä tutkimuskohteita ovat olleet fraseologian yksiköiden (fraseemien) rakenne, käyttö ja historiallinen kehitys sekä fraseemien kääntäminen saksasta suomeen ja päinvastoin ja fraseemien esittäminen sanakirjoissa. Lue lisää »

Mirkka Lappalainen sai Tieto-Finlandia-palkinnon vuonna 2014

Ruotsin ja Suomen 1600-luvun historiaan uppoutunut dosentti Mirkka Lappalainen voitti Tieto-Finlandia-palkinnon teoksellaan Pohjolan Leijona… Lue lisää »

Humanistina tiedekeskuksessa – moniaistista tiedeviestintää

”Jukola–Jakomäki–Bryssel, Suomi 75 vuotta” -näyttelyn luominen tiedekeskus Heurekassa oli voimaannuttava hanke. Historiaa ei ollut aiemmin käsitelty vuorovaikutteisen näyttelyn keinoin Suomessa eikä juuri ulkomaillakaan. Emme tunteneet esikuvia emmekä rajoituksia. Heurekan perustajat olivat onneksemme määritelleet tiedekeskuksen tehtäväkentän suomen ’tiede’ ja ruotsin ’vetenskap’ -sanojen mukaisesti kattamaan kaikki akateemiset alat, eikä vain luonnontieteitä, science. Lue lisää »

Parhaat muistoni Helsingin yliopistosta

Parhaita muistoja on useita. Hienoja hetkiä ovat olleet oppilaitteni väitöstilaisuudet, keskustelut miellyttävien vastaväittäjien kanssa ja väitöksiin liittyneet juhlallisuudet. Erityinen onni oli saada Saksalaiselle laitokselle neljä erinomaista saksalaista Alexander von Humboldt -säätiön stipendiaattia, joiden isäntänä toimin yhteensä kymmenen vuotta. Työpanoksellaan nämä stipendiaatit täydensivät merkittävästi laitoksen tutkimusprofiilia ja opetustarjontaa. Lue lisää »