Markku Peltonen
Päivän humanisti

Markku Peltonen

Akatemiaprofessori Markku Peltonen on kansainvälisesti arvostettu uuden ajan aatehistorian tutkija. Akatemiahankkeessaan hän tutkii demokratian käsitettä 1600-luvulla. Omankin aikamme poliittinen järjestelmä näyttäytyy jo unohtuneiden käsitysten myötä uudessa valossa. Cambridgen ja Princetonin yliopistoissa vietetyt jaksot ovat olleet Peltosen tutkijanuralla käänteentekeviä.

Markku Peltonen

Markku Aimo Olavi Peltonen
9.12.1957, Helsinki

Filosofian maisteri 1984, filosofian lisensiaatti 1988 ja filosofian tohtori 1992 (yleinen historia), Helsingin yliopisto

Akatemiaprofessori 2014–2018
Johtaa Suomen Akatemian hanketta Poliittinen osallistuminen ja valtiomuodostus uuden ajan Englannissa: monarkia, julkisuus ja demokraattinen epäily
Yleisen historia professori 2009–, Helsingin yliopisto (virkavapaalla 2014–2018)
Aatehistorian professori 2007–2009, Helsingin yliopisto

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta

Tutkimusteemat: uuden ajan aate- ja kulttuurihistoria; erityisesti poliittinen ajattelu, kohteliaisuus- ja tapakulttuurin historia sekä luonnonfilosofian kehitys uudella ajalla

Kuva: Linda Tammisto / Helsingin yliopisto
Tekstit: Markku Peltonen (Suvi Uotinen, toim.)

Hienoja hetkiä ja kokemuksia Helsingin yliopistosta on tietenkin paljon. Oppimiskokemukset opiskelijana ja tutkijana, tutkintojen ja tutkimusten valmistumiset, onnistumiset opettajana ja ohjaajana sekä lukemattomat tutkijaystävyydet ovat kaikki olleet tärkeitä. Kaikkien näiden edelle kuitenkin menee pääsy opiskelijaksi Helsingin yliopistoon ja opintojen aloittaminen – akateemisen vapauden ja uuden tiedon löytämisen riemu.

Veistostaulu Helsingin
Lue lisää

Onnekkaan sattumuksen johdosta minulle tarjoutui tilaisuus matkustaa vierailevaksi opiskelijaksi Cambridgen yliopistoon jo ennen valmistumistani maisteriksi. Myöhemmin erityisesti tohtoriopiskelijana Cambridge opetti paljon. Miltei koko elämä pyöri tutkimuksen ja yliopiston ympärillä. Käytännössä kaikki ystävät olivat jatko-opiskelijoita ja tutkijoita, ja töitä tehtiin aamusta iltamyöhään ainakin kuutena päivänä viikossa.

Keskeinen syy innostukseeni mennä nimenomaan…

Lue lisää

Klassillinen tasavaltalaisuus tai toisinaan vain tasavaltalaisuus viittaa uuden ajan Euroopassa poliittisiin ideaaleihin, jotka saivat innoituksensa antiikin Kreikan ja Rooman tasavaltalaisista malleista. Tasavaltalaisen ajattelun keskuksia uuden ajan Euroopassa olivat renessanssiajan Italian kaupunkitasavallat, Hollanti ja Englanti.

Englannin sisällissodan ja tasavallan aika (1640–1660) ja sen jälkeiset vuosikymmenet poliittisine kriiseineen eivät ainoastaan muokanneet sellaisia…

Lue lisää

Syyskuussa 1995 löysin itseni ja perheeni Princetonin yliopistokaupungista. Olimme edellisenä vuonna asuneet jälleen kerran Cambridgessa, ja mieleeni oli juolahtanut ajatus elämänpiirin laajentamisesta Helsingin ja Cambridgen ulkopuolelle. Päätin hakea Princetonissa sijaitsevaan maineikkaaseen Institute for Advanced Studyyn. Suureksi hämmästyksekseni hakemukseni hyväksyttiin.

Institute for Advanced Study on kuuluisa fyysikoistaan ja matemaatikoistaan kuten…

Lue lisää

Ensimmäiset opinnäytteeni käsittelivät englantilaista filosofia ja valtiomiestä Francis Baconia (1561–1626). Valitsin aiheeni paljolti sillä perusteella, että Francis Baconin kootut teokset olivat sekä Helsingin yliopiston että Eduskunnan kirjastoissa. 1980-luvulla ei voinut uneksiakaan nykyisen kaltaisista tietokannoista, jotka mahdollistavat miltei kaiken primääriaineiston lukemisen kotona.

Vaikka väitöskirjassani aihe laajeni, Bacon säilyi mukana. Vuonna 1996…

Lue lisää

Huntington-kirjasto San Marinon pikkukaupungissa Los Angelesin metropolin alueella on monen uuden ajan Englannin historiantutkijan mielestä miltei maanpäällinen paratiisi.

Kirjasto sijaitsee valtavan kasvitieteellisen puutarhan keskellä, ja sillä on myös suuret taidekokoelmat. Kirjasto on rautatiemoguli Henry E. Huntingtonin luomus. Huntingtonin setä oli yksi ensimmäisen Amerikan mantereen ylittävän rautatien rakennuttajista. Tämä sekä Henry…

Lue lisää

Suomalaisen peruskoulun yhtenä tavoitteena on, kuten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet vuodelta 2004 korostavat, ihminen, joka ”osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa”. En tiedä, onko suomalainen koulu onnistunut tässä tehtävässään. On kuitenkin selvää, että uudella ajalla – siis 1500- ja 1600-luvuilla – maamme harvoille kouluille ei asetettu tällaisia tavoitteita. Kuten vuonna 2010 julkaistusta…

Lue lisää

Akatemiaprofessorin tutkimusprojektissani tutkin demokratian käsitettä 1600-luvulla. Valtaosa tuon ajan poliittisesta ajattelusta näki tietenkin demokratian pelkästään negatiivisesti. Demokratiaa 1600-luvulla aiemmin tutkineet historioitsijat ovat pääasiassa keskittyneet Englannin sisällissodan aikana esiin nousseeseen levellers-ryhmään. Osa sen kannattajista ajoi miltei universaalia miesten äänioikeutta. Tämä näyttää tietenkin ennakoivan oman aikamme demokratiakäsitystä, joskaan yksikään leveller ei käyttänyt…

Lue lisää

Cambridgen yliopisto koostuu yli 30 collegesta. Vanhimmat niistä ovat peräisin 1200-luvulta. Maineikkain on eittämättä Trinity College, jonka Henrik VIII perusti vuonna 1546. Sen opiskelijoina ovat olleet muiden muassa Francis Bacon ja Isaac Newton. Trinity on voittanut yhteensä 32 Nobel-palkintoa. Koen olleeni erityisen etuoikeutettu, kun Trinity kutsui minut vierailevaksi tutkijaksi…

Lue lisää