Takaisin

Markku Peltonen

Markku Aimo Olavi Peltonen
9.12.1957, Helsinki

Filosofian maisteri 1984, filosofian lisensiaatti 1988 ja filosofian tohtori 1992 (yleinen historia), Helsingin yliopisto

Akatemiaprofessori 2014–2018
Johtaa Suomen Akatemian hanketta Poliittinen osallistuminen ja valtiomuodostus uuden ajan Englannissa: monarkia, julkisuus ja demokraattinen epäily
Yleisen historia professori 2009–, Helsingin yliopisto (virkavapaalla 2014–2018)
Aatehistorian professori 2007–2009, Helsingin yliopisto

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta

Tutkimusteemat: uuden ajan aate- ja kulttuurihistoria; erityisesti poliittinen ajattelu, kohteliaisuus- ja tapakulttuurin historia sekä luonnonfilosofian kehitys uudella ajalla

Kuva: Linda Tammisto / Helsingin yliopisto
Tekstit: Markku Peltonen (Suvi Uotinen, toim.)

Kaksintaistelu

Meillä kaikilla on jonkinlainen idealisoitu kuva kaksintaistelusta, mutta minkälainen kulttuurinen koodisto löytyy varsinaisten kaksintaisteluiden taustalta? Pyrin vastaamaan muun muassa tähän kysymykseen kirjassani The duel in early modern England: civility, politeness and honour (Cambridge University Press, 2003).

Kunniakaksintaistelulla oli tietenkin keskiaikaiset juuret, mutta se kehittyi varsinaisesti uuden ajan Euroopassa, ensin renessanssiajan Italiassa, josta se levisi muualle Eurooppaan. Kaksintaistelu oli osa uuden ajan kohteliaisuuskulttuuria. Kuten muuan englantilainen humanisti kirjoitti pitkän Italiassa oleskelunsa jälkeen 1540-luvun lopulla: italialaiset ovat kaikkein kohteliaimpia mutta myös kaikkein tarkimpia kunniastaan ja siten valmiita pienestäkin loukkauksesta haastamaan kenet tahansa taisteluun. Kaksintaistelun puolustajat siis katsoivat, että tapa oli välttämätön kohteliaisuuden ylläpitämiseksi. Kun herrasmies oli valmis uhraamaan henkensä julkisen maineensa vuoksi, tapakulttuuri oli kaksintaistelun kannattajien mukaan saavuttanut korkeimman mahdollisimman tason.

Kaksintaistelun lukuisat vastustajat pitivät tapaa syntisenä, kauhistuttavana ja naurettavana. Kun tapa vihdoin hävisi 1800- ja 1900-luvun alun kuluessa, taustalla ei ollut mikään erityinen kaupallisten arvojen nousu, kuten on usein väitetty, vaan muutokset kohteliaisuus- ja sivilisaatiokoodistoissa.

Kuva: Cambridge University Press

 

Takaisin