Kalevalan päivänä juhlitaan Elias Lönnrotia, joka on tunnettu runonkeruumatkoistaan ja Suomen kansalliseepoksesta Kalevalasta. Lönnrot allekirjoitti ja päiväsi Kalevalan ensimmäisen version, niin sanotun Vanhan Kalevalan esipuheen, 28. helmikuuta 1835. Lönnrot oli monipuolinen osaaja, joka kunnostautui myös lääkärinä, lehtimiehenä, suomen kielen tutkijana ja kehittäjänä sekä kauno- ja tietokirjallisuuden kirjoittajana ja kääntäjänä.
9.4.1802 Sammatti – 19.3.1884 Sammatti
Filosofian kandidaatti 1827, Turun Akatemia
Lääketieteen kandidaatti 1830 ja lääketieteen tohtori 1832, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto
Suomen kielen ja kirjallisuuden professorina 1853–1862, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto
Runonkeruu- ja tutkimusmatkoja 1828–1844
Piirilääkärinä Kajaanissa 1833–1843 ja 1849–1854
Kuva: Helsingin yliopistomuseo
Tekstit: Kaarina Pitkänen-Heikkilä ja Suvi Uotinen (toim.)
Elias Lönnrot oli lähtöisin eteläsuomalaisesta käsityöläisperheestä, ja myös runonkeruu- ja lääkärivuosinaan hän oleskeli ja työskenteli kansan parissa. Etenkin hänen Kajaanin-aikaisesta kirjeenvaihdostaan käy ilmi melkoinen huoli suomalaisen talonpoikaiskansan oppimattomuudesta, taikauskoisuudesta, juoppoudesta ja henkisestä takapajuisuudesta. Huoli johti siihen, että myöhempinä vuosina huomattava osa hänen toiminnastaan tähtäsi kansan valistamiseen.
Lue lisää
Vaikka Elias Lönnrot oppi ruotsin kielen vasta koulussa, siitä tuli lopulta niin vahva, että hän käytti sitä runsaasti yksityiskirjeissään, päiväkirjansa kielenä ja viimeisinä vuosinaan myös kotikielenä. Lönnrot ei vastustanut ruotsin kielen käyttöä Suomessa, vaikka ajoikin suomen kielen asiaa laajentamalla konkreettisesti kielen käyttöalaa. Mieliä kuohuttaneessa kielikysymyksessä hän vetäytyi varsinaisten kiistojen ulkopuolelle.
Lue lisääVuonna 1832 Frenckellin kustantamo oli pyytänyt Elias Lönnrotia laatimaan suomeksi lääkärikirjan. Suomalaisen Talonpojan Koti-Lääkäri ilmestyi vuonna 1839. Sen taustalla on Carl Nordbladin ruotsinkielinen Sundhets-Lärobok för menige Man. Lönnrotin laatiman esipuheen mukaan Koti-Lääkäri on laadittu ”sitä milloin suomentaen, millon mukaellen, millon lisäten, millon muka parannellen”. Kirjassa käytetyistä termeistä vakiintuivat lääketieteeseen mm. istukka, kuume, kätilö, potilas, laskimo ja valtimo.
Lue lisää
Elias Lönnrot oli Oulun Wiikko-Sanomia toimittaessaan kirjoittanut neuvoja kansalle mm. käräjämenettelyyn ”Neuvoja talonpoikaiselle kansalle oikeuden hakemisessa ja keräjän käymisessä”. Tähän jatkoa oli kauppakaaren ja maakaaren uusi suomennos vuoden 1857 Suomi-kirjassa. Lönnrot laati suomennoksen, koska hän piti edellistä lainsuomennosta erittäin kehnona.
Lue lisää
Sammattilainen lääkäri Elias Lönnrot aloitti kansanperinteen talteenpanon vuonna 1828. Runonkeruuretkien pohjalta hänen päässään alkoi muodostua suuri kertomus Suomen kansan tarunhohtoisesta menneisyydestä ja sen sankareista. Ylen Elävän arkiston tallenteena
Elias Lönnrotin opiskelu ja työ, runonkeruu- ja tutkimusmatkat, kirjallista tuotantoa ja muut toimet vuosittain.
Lue lisääVerkkolinkkejä ja kirjallisuusvinkkejä.
Lue lisää