Takaisin

Elias Lönnrot

9.4.1802 Sammatti – 19.3.1884 Sammatti

Filosofian kandidaatti 1827, Turun Akatemia
Lääketieteen kandidaatti 1830 ja lääketieteen tohtori 1832, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto

Suomen kielen ja kirjallisuuden professorina 1853–1862, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto
Runonkeruu- ja tutkimusmatkoja 1828–1844
Piirilääkärinä Kajaanissa 1833–1843 ja 1849–1854

Kuva: Helsingin yliopistomuseo
Tekstit: Kaarina Pitkänen-Heikkilä ja Suvi Uotinen (toim.)

Elias Lönnrotin elämä ja teot aikajanalla

Opiskelu ja työt

1814–1815, opiskelua Tammisaaren pedagogiossa
1816–1818, opiskelua Turun katedraalikoulussa
1822 kirjautui Turun Akatemiaan
1827 maisteriväitös "De Väinämöine priscorum fennorum numine", filosofian kandidaatin tutkinto, Turun Akatemia
1828, aloitti lääketieteen opinnot Keisarillisessa Aleksanterin yliopistossa
1830 lääketieteen kandidaatti
1832 lääketieteen tohtorinväitös "Om Finnarnes magiska medicin", Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto
1832 apulaislääkäriksi Ouluun
1833–1843, 1849–1854, piirilääkärinä Kajaanissa
1853–1862, Suomen kielen ja kirjallisuuden professorina, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto

Runonkeruu- ja tutkimusmatkat

Ensimmäinen runonkeruumatka 1828, kesävaellus Hämeeseen ja Savoon
Viisi muutaman viikon kestävää runonkeruumatkaa vuosina 1831–1839 Vienaan ja Karjalaan
Ensimmäinen suurretki vuosina 1836–1837 pohjoiseen, mm. Kuusamoon, Kuolaan, Inariin, Sodankylään, Petsamoon ja Utsjoelle
Toinen suurretki vuosina 1841–1842, kielentutkimusmatka Kemiin, Inariin, Ruijaan, Kuolaan ja Arkangeliin
Tutkimusmatka Viroon ja Inkeriin 1844

Lönnrotin kirjallista tuotantoa

1834 Gustawa Schartau'n Hywäntahtoisia Neuwoja Katowuosina. Suomennetut ja lisätyt.
1835 Kalewala taikka Wanhoja Karjalan Runoja Suomen kansan muinaisista ajoista.
1839 Suomalaisen Talonpojan Koti-Lääkäri.
1840 Kanteletar taikka Suomen Kansan Wanhoja lauluja ja Wirsiä.
1842 Suomen Kansan Sanalaskuja.
1844 Suomen Kansan Arwoituksia.
1844 Neuwoja yhteiselle Kansalle Pohjanmaalla pienten lasten kaswattamisesta ja ruokkimisesta.
1847 Grammatikaliska termer på Finska. Litteraturblad.
1849 Kalevala. Toinen painos.
1854 Ueber den Enare-lappischen Dialekt. Acta SSF.
1857 Neuwoja erästen jäkäläin käyttämisestä ruoaksi.
1858 Suomalaisia kielenoppi-sanoja. Suomi 1857.
1858 Kauppakaari ja maakaari uudesti suomennetut.  Suomi 1857.
1859 Kasvikon oppisanoja. Suomi 1858.
1859 Minkätähden kuolee Suomessa niin paljon lapsia ensimäisellä ikäwuodellansa? Suomen Julkisia Sanomia.
1859–1862 Mailman rakennosta yleisesti. Oulun Wiikko-Sanomat.
1860 Flora Fennica. Suomen kasvisto. Koelma.
1863 La’in-opillinen Käsikirja Yhteiseksi siwistykseksi. Ruotsiksi kirjoittanut ja lisäyksillä korjannut Johan Philip Palmén. Suomentanut Elias Lönnrot.
1866–1880 Suomalais-Ruotsalainen Sanakirja. Finskt-Svenskt Lexicon. I–II.
1867 Uusi Suomalainen Wirsikirja Nuottien kanssa. Armossa asetetun Komitean ehdottama.
1871 Uusi Suomalainen Wirsikirja. Armossa asetetun Komitean Toinen ehdotus.

Muut toimet

Aikakauslehti Mehiläisen toimitus 1836–37, 1839–40
Litteraturbladin toimitus 1847–1849
Oulun Wiikko-Sanomien toimitus 1852–1853
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran esimieheksi 1854
Suomen Tiedeseuran puheenjohtajaksi 1855
Virsikirjakomitean jäsen 1863–1884
Suomalais-ruotsalaisen sanakirjan toimitus 1862–1880

Takaisin