Haaveeni
Olin kerran tohtorinkaronkassa, jossa väittelijä tullessaan puheessaan kohdalleni kiitti minua siitä, että olen auttanut häntä ymmärtämään hy… Lue lisää »
Olin kerran tohtorinkaronkassa, jossa väittelijä tullessaan puheessaan kohdalleni kiitti minua siitä, että olen auttanut häntä ymmärtämään hy… Lue lisää »
Iisalmen kirkkoherran poika Karl Collan kirjoitti ylioppilaaksi laudatur-arvosanoin Helsingin lyseosta vuonna 1842. Heti samana päivänä hän kirjoittautui yliopistoon. Tuolloin kaikkien opiskelijoiden oli kuuluttava johonkin osakuntaan. Korkean ylioppilasarvosanansa takia Collan otettiin Savo-karjalaisen osakunnan jäseneksi ilmaiseksi. Lue lisää »
Arkiset haaveeni liittyvät toisiin ihmisiin, kulttuuriin, liikuntaan ja muuhun maailmaan. Kun on vapaata aikaa, seurustelen perheen, suvun ja ystävien kanssa. Juhlia järjestän ja juhliin menen aina kuin mahdollista. Kuuntelen oopperaa, klassista musiikkia, katselen elokuvia ja luen kaunokirjallisuutta. Uinti, hiihto, sauvakävely, vesijumppa, pyöräily sekä vaellus kuuluvat arkeeni. Lue lisää »
Leevi Haapalan mukaan museojohtajantyö ja vapaa-aika limittyvät vahvasti toisiinsa. Nykytaiteen museon johtajan osaan kuuluu edustustehtäviä ja kulttuuritilaisuuksissa näyttäytymistä. – Ajattelen ennemminkin mitä tykkäsin tehdä ennen, kun minulla vielä oli vapaa-aikaa. Saimme juuri nostettua puuveneen maalle ja nyt on taas yksi huolenaihe vähemmän. Lue lisää »
Minusta piti tulla maailman paras jalkapalloilija. Polvi rustottui. Minusta piti tulla maailman paras kitaristi. En saanut kitaraa vireeseen. Tältä pohjalta lähdin opiskelemaan kirjallisuutta ja filosofiaa Helsinkiin. Pian huomasin, että aineyhdistelmälläni pätevöityy tutkijaksi tai kotirouvaksi. Menin Sanoma Osakeyhtiön Toimittajakouluun. Lue lisää »
Yliopisto-opinnot vuonna 1979 aloittanut Tuija Talvitie valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1987. Siinä välissä hän ehti nautiskella yliopiston tarjoamasta luksuksesta. Porthanian uumenissa sijainneen englannin laitoksen kirjasto oli Talvitielle ylellisyyden tyyssija – siellä sai rauhassa lukea ja ahmia tietoa. Lue lisää »
Pikkupoikana sanoin, että minusta tulee isona presidentti. Ei tullut presidenttiä. Sen sijaan olen haastatellut presidentti Sauli Niinistöä, toinen keskustelija oli kirjailija Mikko Rimminen. Ohjelma oli Yle Radio Suomen Ajantasa. Lue lisää »
En toivo että haaveeni toteutuu vielä, koska se tarkoittaisi työttömyyttä tai varhaista eläköitymistä. Haaveilen toisinaan sellaisesta elämästä, jossa olisi mahdollista käydä päivisin elokuvissa, taidenäyttelyissä tai lenkillä ja iltaisin lukea kirjaa ilman että uni tulee jo ensimmäisen sivun jälkeen. Eikä mikään estäisi lähtemästä viikoksi mökille katsomaan järven jäätymistä. Lue lisää »
Sattuma johdatti Aki Hyryläisen työskentelemään Mercuri Urvaliin. Hän haki töitä sijoitus- ja varainhoitopalveluita tarjoavasta yrityksestä, jonka rekrytointia hoiti tuolloin Mercuri Urval. – Kyseistä tehtävää koskevassa haastattelussa oli yllätyksekseni vastassa rekrytointikonsultti, joka oli entinen jääkiekkovalmentajani. Haastattelun yhteydessä hän kertoi omasta työstään ja tunnusteli minulta, miltä työ Mercuri Urvalissa kuulostaisi. Näin kymmenen monipuolisen ja vaiherikkaan vuoden jälkeen on helppo sanoa, että myöntävä vastaus kosintaan ei ollut virhe. Lue lisää »
Suomen ja pohjoismaiden arkeologian professori Ella Kivikoski katsoi, että professuurin mukana tuli monia velvollisuuksia. Ne olivat hänelle kuitenkin hyvin mieluisia, puhuttiin sitten julkaisemisesta tai opetuksesta. Lue lisää »
Tiede kuuluu minulle – ja sinulle. Tiede haastaa, se innostaa ja tarjoaa elämyksiä ja oivalluksia. Tämän ajatuksen me heurekalaiset jaamme vuosittaisen liki 300 000 kävijän kanssa. Valtava kävijämäärä todistaa, että suomalaisilla on vahva suhde tieteeseen. Perheet, kouluryhmät ja ystäväporukat tulevat tiedekeskukseen viettämään vapaa-aikaa ja oppimaan uusia asioita. Jotkut haluavat ymmärtää ja pohtia tieteellisiä perusteita, toiset opastaa lapsia tieteen tielle, kolmansia vain kiehtovat jännät laitteet. Peruselämys on silti sama: me pidämme tiedettä tärkeänä. Lue lisää »
René Gothóni on Cambridgen Clare Hall Collegen elinikäinen jäsen vuodesta 1990. Hän on ollut aktiivinen jäsen vuodesta 1992 lähtien Suomen Tiedeseurassa, jossa hallituksen jäsenenä vuosina 1996–2007 ja humanistisen osaston sihteerinä vuodesta 1996 lähtien. Suomalaisen Tiedeakatemian neuvottelukunnan jäsenenä Gothóni oli vuosina 1998–2013. Lue lisää »
Professori Ritva Lauryn perhe, sekä mehiläishoitajana elämäntyönsä tehnyt puoliso että kaksi aikuista tytärtä asuvat Yhdysvalloissa, jossa Laury pyrkii viettämään osan vuodesta etätyötä tehden. Suomessa Laury nauttii vuodenaikojen vaihtelusta ja sienien ja marjojen poimimisesta. Kaliforniassa hän harrastaa puutarhanhoitoa ja ruuanlaittoa sekä lukemista. Lue lisää »