2000-luvun ensimmäiset vuodet olivat kirjoittamiseni kannalta ratkaisevia. Siirryin silloin yliopistolta muuhun maailmaan. Kirjoitin joitakin vuosia Nuoreen Voimaan artikkeleita ja esseitä, joissa asteittain irrottauduin yliopistollisesta järjestelmällisyydestä ja lähteisiin tai teorioihin tukeutumisesta ja aloin hahmotella vapaata esseetyyliä, ajatella sen ehdoilla. Lue lisää »
Historioitsija elää tekstien maailmoissa, mutta kirjoitusta vanhempaa on kuva, ja vauvakin kommunikoi ilmeillä ja eleillä ennen kuin puhuu. Kuvien katsominen, tulkitseminen ja tekeminen ovat kiehtoneet minua aina, vaikka ne eivät koskaan ole olleet tekemisieni pääosassa. Nuoruuden valokuvausharrastus, loputon elokuva-arkistoelokuvien katselu, kuvatoimitustyöt ja Kronikka-lehden tekeminen tarjosivat kuvallisen hahmottamisen riemua opiskeluaikana. Lue lisää »
Valokuvaaja Veikko Somerpuro tekee työtään yksityisyrittäjänä. Kuvauskeikat hän vastaanottaa sähköpostitse ja puhelimitse. Joskus tilaajataho sanelee kuvausajankohdan ja kaiken kuvaukseen liittyvän, joskus Somerpuro huolehtii itsenäisesti kaikesta, myös kuvan visuaalisesta ideasta. Lue lisää »
Veikko Somerpuro tähtäsi biokemistin uralle, kun hän aloitti yliopisto-opinnot Helsingissä vuonna 1989. Opintojen alkuvaiheessa kävi kuitenkin ilmi, että ala ei olekaan hänen juttunsa. Lukioaikainen innostus luonnontieteisiin ei kohdannutkaan todellisuutta laboratorioympäristössä. Lue lisää »
Intian rikkaassa kulttuurissa tutkittavaa riittää. Voi löytää vaikka 2500–3000 vuotta vanhoja Veda-tekstejä, jotka ovat pysyneet tieteelle tuntemattomina! Opettajani Pentti Aalto ehdotti väitöskirjani aiheeksi Drāhyāyaṇa-Śrautasūtraa, jota suomalainen J. N. Reuter alkoi julkaista vuonna 1904. Se kuuluu Sāmavedaan (SV), Veda-rituaaleja osaltaan kuvaavaan "uhrilaulujen tietoon" ja on nuorempi versio 500 eKr syntyneestä Lāṭyāyana- Śrautasūtrasta. Tutkin teosten suhdetta toisiinsa ja kaikkiin muihin SV-teksteihin. Lue lisää »
