Tieteenfilosofiaa ja meemejä käännöksissä
Olen saanut paljon vaikutteita tieteenfilosofiasta, erityisesti Karl Popperin teoksista. Olisinpa tuntenut tämän filosofian suuntauksen paremmin jo omien opintojeni alkuvaiheessa! Lue lisää »
Olen saanut paljon vaikutteita tieteenfilosofiasta, erityisesti Karl Popperin teoksista. Olisinpa tuntenut tämän filosofian suuntauksen paremmin jo omien opintojeni alkuvaiheessa! Lue lisää »
Olen järjestelytoimikunnan puheenjohtajana organisoimassa Helsingin yliopistolla elokuun alussa 2015 pidettävää kansainvälistä kongressia Logic, Methodology and Philosophy of Science. Lue lisää »
Cecilia af Forselles on Tieteellisten seurain valtuuskunnan hallituksessa Suomen Oppihistoriallisen Seuran (SOS) edustajana. Vuonna 2015 TSV:n hallitus valitsi hänet varapuheenjohtajaksi ja näin ollen ensimmäiseksi naisedustaksi TSV:n puheenjohtajistossa. Lue lisää »
Suomalainen loogikko ja filosofi Jaakko Hintikka kuoli 86-vuotiaana lyhyen sairauden jälkeen Porvoossa 12. elokuuta 2015. Vielä viikkoa aikaisemmin hän osallistui esitelmöitsijänä kahteen logiikan ja tieteenfilosofian kansainväliseen kongressiin Helsingin yliopistolla. Lue lisää »
Sara Negri on ollut Scandinavian Logic Societyn toimeenpanevan johtokunnan jäsen sen perustamisesta asti vuonna 2011. Yksi yhdistyksen keskeisistä tavoitteista on ollut herättää uudelleen eloon perinne pohjoismaisten logiikan symposiumien järjestämisestä. Negri toimi toisena puheenjohtajana Tampereella 2014 järjestetyn kokouksen toimikunnassa. Lue lisää »
Työskentely Pariisin sydämessä huippututkimuslaitoksessa (IHPST ) oli mahtava kokemus, jota ei laimentanut edes se, että meitä oli kolme tutk… Lue lisää »
Oiva Ketosen tutkijanuran aloittanut väitöskirja Untersuchungen zum Prädikatenkalkul (1943) oli mielenkiintoinen tulos suhteellisen uudella ja suomalaiselle filosofiayhteisölle tuntemattomalla alalla. Se edusti modernia formaalista logiikkaa, jonka silloinen Helsingin yliopiston filosofian professori Eino Kaila oli tuonut suomalaisten filosofien tietouteen. Väitöskirja oli myös ulkoisilta puitteiltaan kiinnostusta herättävä: se ilmestyi sodan aikana ja vieläpä ilman ohjausta, itsenäisen työn tuloksena. Lue lisää »
Tulin yliopistoon opiskelemaan matematiikkaa, mutta humanistisen toimittajaperheen antama tausta ajoi minua filosofian pariin. Opinnoissani minua kiinnosti erityisesti todennäköisyysteoria ja logiikka. Lue lisää »
Johan Richard Danielsonin tutkijaura lähti virallisesti käyntiin 1870-luvulla, jolloin hän teki kolme väitöskirjaa: tohtorin-, dosentin- sekä professorinväitöskirjansa. Jokaisessa tutkimuksessa hän keskittyi uuteen aihepiiriin ja uusiin maantieteellisiin alueisiin. Lue lisää »