Edvard af Brunér oli kiinnostunut laaja-alaisesti antiikin ajasta. Tutkimukselliset kiinnostuksen kohteet versoivat myös jokapäiväisestä elämästä. Opetustyön kautta hän kiinnostui roomalaisesta opetusrunoudesta ja lingvistisistä aiheista, ajan liikenneolojen kehittyminen sai hänet pohtimaan antiikin olojen erilaisuutta ja työ yliopiston kirjastossa synnytti kiinnostukset antiikin kirjoja ja kirjastoja kohtaan. Lue lisää »
Opiskeluvuosiini mahtui useita hienoja hetkiä. Parasta oli englannin laitoksen opiskelijakeskeinen ilmapiiri. Erilaisissa pienryhmissä opiskelu oli laajakatseista. Etenkin seminaareissa tapahtuneet keskustelut opettivat taitoja, joita olen hyödyntänyt työurallani ja muutenkin elämässäni. Lue lisää »
Akateemisen perhetaustan omannut Emil Nervander opiskeli muun muassa kirjallisuutta ja taidehistoriaa Keisarillisessa Aleksanterin Yliopistossa. Kandidaatin tutkinnon hän suoritti vuonna 1869. Nervanderin kerrotaan olleen poikkeuksellisen nopea ja hyvä kirjoittaja. Jo opintojen aikana hän toimi näytelmäkirjailijana ja julkaisi myöhemmin myös runokokoelmia ja kertomuksia. Lisäksi hän työskenteli taide- ja teatteriarvostelijana Hufvudstadsbladetissa vuosina 1868–1873 ja päätoimittajana Åbo Postenissa 1874–1879. Lue lisää »
Eila Pennasesta tuli kirjallisuuslehti Parnasson toimitussihteeri vuonna 1952. Tässä toimessa avautui mahdollisuus tutustua eurooppalaisen kirjallisuuden uusimpiin virtauksiin. Pennanen otti tehtäväkseen tuoda näitä virtauksia suomalaisen yleisön tietouteen myös kriitikkona ja kääntäjänä. Lue lisää »
Tehtaanisännöitsijän ja kauppa-apulaisen tytär Eila Pennanen kirjoittautui Helsingin yliopistoon vuonna 1936. Hän haaveili pitkään suomen kielen tutkijan urasta. Tämä haave ei toteutunut, mutta Pennasesta tuli aikansa johtavia kirjallisuuden ja kulttuurin vaikuttajia kirjailijana, kääntäjänä ja kriitikkona. Lue lisää »
Mika Waltari tunnetaan parhaiten kaunokirjallisesta tuotannostaan, mutta hän oli myös erittäin tuottelias näytelmä- ja elokuvakäsikirjoittaja. Panu Rajala toteaa, että Waltarin draamatuotanto olisi hyvin riittänyt päätoimisenkin näytelmäkirjailijan elämäntyöksi. Waltarin suhde teatteriin oli monimutkainen. Hän sekä rakasti että vihasi sitä. Lue lisää »
Inkeriläissyntyinen Aale Tynni muutti perheensä kanssa Helsinkiin vuonna 1919. Hän valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi pääaineenaan kotimainen kirjallisuus vuonna 1936. Yliopistovuosinaan Tynni harrasti lausuntaa ja näyttämöilmaisua. Häntä kiinnosti erityisesti runoilmaisu ja laudaturtyön aiheena olikin ”Sapfon mitta suomalaisessa runoudessa”. Lue lisää »
Hella Wuolijoki muutti yliopisto-opintojen takia Virosta Helsinkiin vuonna 1904. Neljä vuotta myöhemmin hän valmistui filosofian kandidaatiksi ensimmäisenä virolaisena naisena. Kansanrunouden jatko-opinnot jäivät hänen keskittyessään perheensä toimeentulon turvaamiseen liikenaisena. Lue lisää »
