Pekka Pesonen
Päivän humanisti

Pekka Pesonen

Pekka Pesonen on venäläisen kirjallisuuden emeritusprofessori. Hän toimi Helsingin yliopistossa vuosina 1970–2010, niistä viimeiset 22 vuotta professorina. Tutkimus- ja opetustyön lisäksi hän on kirjoittanut lähes 50 vuoden ajan sanomalehtiartikkeleita, tehnyt radio-ohjelmia ja vetänyt laajan suosion saaneita suurelle yleisölle avoimia luento- ja keskustelusarjoja.

Pekka Pesonen

Pekka Juhani Pesonen
1.4.1947, Norrköping, Ruotsi

Filosofian kandidaatti 1973 (yleinen kirjallisuustiede ja estetiikka), filosofian lisensiaatti 1975 (yleinen kirjallisuustiede, venäjän kieli ja kirjallisuus) ja filosofian tohtori 1987 (venäläinen kirjallisuus), Helsingin yliopisto

Venäläisen kirjallisuuden emeritusprofessori 2011-, Helsingin yliopisto
Tuntiopettaja ja vt. assistentti 1970–1972, 1974 ja assistentti (yleinen kirjallisuustiede) 1975–1980, Helsingin yliopisto
Vt. apulaisprofessori (kirjallisuus) 1979, Oulun yliopisto
Vt. apulaisprofessori 1981–1983 ja 1986–1987, apulaisprofessori 1988–1997 ja professori (venäläinen kirjallisuus) 1998–2010, Helsingin yliopisto

Palkinnot ja erityissaavutukset
Jakov Grot -palkinto entusiasmista Venäjän tutkimuksessa 1999
Suomen Semiotiikan Seuran Oscar Parland -palkinto 2007

Kuva: Mika Federley
Tekstit: Pekka Pesonen ja Riitta-Ilona Hurmerinta (toim.)

Ensimmäiset lukemani Dostojevskin romaanit saivat minut aloittamaan venäjän opiskelun lukiossa. Ensimmäisellä silloisessa Leningradissa käymälläni kielikursseilla löysin Dostojevskin Pietarin, yhtä aikaa konkreettisen ja kirjallisen kaupungin, joka on sekä kaunis ja ylväs että synkkä ja harhaanjohtava. Tämän yhdistelmän voiman ja vaarallisuuden olen saanut vuosikymmenten mittaan tuta niin fyysisillä kuin psyykkisillä retkilläni pitkin kaupunkia, jossa kaikki on mahdollista, mukaansatempaavaa, pettävää, koko ajan uusia kasvoja ja merkityksiä saavaa.

Lue lisää

Tutkimusaiheisiini venäläisen modernismin ja postmodernismi parissa liittyi neuvostoaikana monia tabuja ja kieltoja siitä, mitä ja miten sai sanoa ja tutkia. Niiden kiemuroissa tutustuin upeisiin nuorempiin ja vanhempiin venäläisiin tutkijoihin, joista monista tuli yhteistyökumppaneitani ja joiden kanssa yhteistyö on sittemmin jatkunut jo useamman sukupolven ajan ja jatkuu edelleen.

Lue lisää

Kansainvälisessä toiminnassa olen ollut mukana ennen muuta vetämieni tutkimusprojektien myötä. Olen ollut mukana järjestämässä kolmatta kymmentä kansainvälistä seminaaria. Niistä paras muisto on vuodesta 1987 alkaen järjestetyistä niin kutsutuista Tartto-seminaareista.

Lue lisää

Pidin ensimmäiset kurssini Helsingin yliopistossa syksyllä 1970. Ne olivat praktikum-kursseja, joilla yleisessä kirjallisuustieteessä käsiteltiin ”koko” maailmankirjallisuutta. Opiskelijat kirjoittivat muutaman liuskan esseitä, ja kokoontumiskerroilla keskusteltiin vetäjän johdolla. Opetusmuoto oli uusi, olimme vaatineet sitä silloisessa ”laitosedustustossa” ja saaneet toiveemme läpi.

Lue lisää

Haaveilen, että Helsingin yliopisto säilyisi sivistysyliopistona. Sellaiseen uskoin tulevani, kun aloitin opintoni kohta 50 vuotta sitten. Sellaisessa koen myös olleeni – ainakin ajoittain.

Lue lisää

Syksyllä 2013 Helsingin yliopiston venäläisen kirjallisuuden emeritusprofessori Pekka Pesonen kutsui suomalaisia kirjailijoita keskustelemaan kanssaan venäläisen kirjallisuuden klassikoista. 12 tuolia -luentosarjan jokainen maanantai-ilta veti suuren luentosalin täyteen kuulijoita. Keväällä 2014 Yle Radio1 tuotti 12 tuolia -dialogin pohjalta ohjelmasarjan, jossa Pekka Pesonen keskustelee kirjailijavieraidensa kanssa. Mukana Pirkko Saisio, Mikko Rimminen, Eeva-Kaarina Aronen, Hannu Väisänen, Rosa Liksom, Anita Konkka, Sofi Oksanen ja Pentti Linkola.

Lue lisää

Helsingin yliopiston Studia Generalia -luentosarjan teemana syksyllä 2009 oli ”Suuriruhtinaskunnasta Itämeren kaasuputkeen – Mikä on muuttunut Suomen ja Venäjän suhteissa?”. Videotaltiointi Pekka Pesosen luennosta ”Unelmat ja uhkakuvat”, 15.10.2009.

Lue lisää