Kun aloitin työt käännöskirjallisuuden toimittajana viisitoista vuotta sitten, ajattelin leimallisesti kuin kielentutkija. Olin tehnyt kielihistoriallisen väitöskirjan ja ollut töissä sanakirjatoimittajana, mutta en aina nähnyt metsää puilta. Olin innostunut tarkkuudesta ja vivahteista, ja englannin taitoni oli keskimääräistä parempi, mutta kokonaisuuden hahmottaminen oli vaikeaa. Työ opetti tekijäänsä, ja suomentajat opettivat kokematonta toimittajaa.

Kustantaminen on teoriassa helppoa: valitaan hyvät kirjat, kustannetaan ne ja toimitetaan kauppoihin myytäväksi. Välillä tehdään bestsellereitä, välillä kulttuuritekoja. Siihen väliin kivoja lukuromaaneja ja jännäreitä innokkaille lukijoille.

Kun vanhemmat lapseni olivat pieniä, ainoa harrastukseni oli post doc -tutkimus. Abstrakteja, esitelmiä, matkoja, artikkeleita. Se oli ihanaa, mutta myös kamalaa. Nautin tutkimuksesta, mutta en koskaan ehtinyt paneutua siihen tarpeeksi hyvin. Opin siitä sen, että vaativasta harrastuksesta, oli se sitten historiallinen kielentutkimus tai koskimelonta, ei voi nauttia, jos sitä ei…

Hämmästyttävin asia urallani on, että onnistuin kielihistorioitsijana saamaan koulutustani vastaavan työn yliopiston ulkopuolelta. WSOY:n Shakespeare-projekti (2004–2013), jossa käännettiin uudelleen kirjailijan koko näytelmätuotanto, oli meille kustannustoimittajille suuri ammatillista identiteettiä muokkaava kokemus.

Parhaat hetkeni Helsingin yliopistossa liittyvät jatko-opintoihin ja tutkijayhteisöön, perustutkinnon ajalta muistot liittyvät enemmän ystävyyssuhteisiin ja opiskelijaelämään. Olin melkein koko väitöskirjaprosessin ajan muualla töissä, mutta seminaareissa ja konferenssimatkoilla pääsin mukaan tutkijaelämään sen parhaimpina hetkinä.

Ammatillisesti haaveilen siitä, että lukemisesta tulisi samalla tavoin trendikästä kuin neulomisesta, ruoanlaitosta ja murtomaahiihdosta. Siihen voisi jokainen itsekin vaikuttaa. Samalla tavoin kuin kerromme kaikille kuvan kera, mitä ruokaa laitamme ja mihin juoksutapahtumaan olemme osallistuneet, voisimme kertoa mitä kirjaa luemme ja miksi.

 

Henkilökohtaisesti haaveilen…