Tutkijan identiteettikriisi

Kun vanhemmat lapseni olivat pieniä, ainoa harrastukseni oli post doc -tutkimus. Abstrakteja, esitelmiä, matkoja, artikkeleita. Se oli ihanaa, mutta myös kamalaa. Nautin tutkimuksesta, mutta en koskaan ehtinyt paneutua siihen tarpeeksi hyvin. Opin siitä sen, että vaativasta harrastuksesta, oli se sitten historiallinen kielentutkimus tai koskimelonta, ei voi nauttia, jos sitä ei pysty harjoittelemaan riittävästi. Ei voi tehdä harrastuksenaan jotain niin vaikeaa, kun se on toisille ammatti ja elämäntapa.

Tutkimustyö ja kustannusmaailma muistuttavat toisiaan läheisesti: kummassakaan mikään ei riitä, ja aina haluaisi tehdä enemmän kuin mihin pystyy. Koskaan ei ole tarpeeksi hyvä, ja usein on väärässä. Oli helpotus päättää, että minä en ole tutkija. Olen kustantaja, ja se on aivan riittävän vaikeaa.

Kirjoittaja Päivi Koivisto-Alanko (Tomas Sjöblom, toim.)

Päivi Koivisto-Alanko

Päivi Ulla Katariina Koivisto-Alanko
9.8.1969, Helsinki

Filosofian kandidaatti (englantilainen filologia) 1993, filosofian tohtori 2000, Helsingin yliopisto
Erasmus-stipendiaattina Cambridgen yliopistossa 1993

Käännetyn kaunokirjallisuuden kustannuspäällikkö 2011–, Kustannusosakeyhtiö Tammi
Käännetyn kaunokirjallisuuden kustannustoimittaja 2001–2011, WSOY (Shakespeare-projekti 2003 – 2010)
Väitöskirjantekijä 2000–2001, Englannin kielen laitos, Helsingin yliopisto
Sanakirjatoimittaja 1995–2000, WSOY
EU-harjoittelija 1994, Terminologiayksikkö, Käännöspalvelu
Tutkimusavustaja 1993–1994, Englannin kielen laitos, Helsingin yliopisto

Julkaisut
Englannin kielen historiallista semantiikkaa käsitteleviä artikkeleita, väitöskirja sekä retkeilyopas.

Palkinnot
Salli-journalistipalkinto 2006 (Shakespeare-projektin työryhmä)

Kuva: Mika Federley
Tekstit: Päivi Koivisto-Alanko (Tomas Sjöblom, toim.)