Lotte Tarkka
Päivän humanisti

Lotte Tarkka

Lotte Tarkka on folkloristiikan professori, jonka erikoisala on suomalainen kansanrunous ja mytologia. Tarkka uskoo sanojen voimaan eikä kyllästy koskaan suomalaisen loitsurunouden estetiikkaan. Antropologian jatko-opinnot Cambridgen yliopistosta johdattivat karjalaisen perinteen tutkijan symboliantropologian ja mikrohistorian piiriin. Tarkka tutkii runokieltä sen sosiaalisessa ja historiallisessa yhteydessä, ihmisten jokapäiväisessä käytössä. Kalevalamittaisen kansanrunouden lisäksi Tarkka on tutkinut ympäristömytologiaa, sananlaskuja, perinteen transformaatiota, folkloren ideologisia käyttöjä – ja tietenkin Kalevalaa.

Lotte Tarkka

Lotte Maria Tarkka
19.1.1963, Helsinki

Filosofian kandidaatti 1989, lisensiaatti 1994, tohtori 2005 (folkloristiikka), Helsingin yliopisto
Folkloristiikan dosentti 2007–2009, Helsingin yliopisto

Folkloristiikan professori 2009-, Helsingin yliopisto
Folkloristiikan professorin viransijaisuus 2007, Helsingin yliopisto
Folkloristiikan tohtoriassistentti 2006–2009, Helsingin yliopisto
Folkloristiikan assistentti 1999–2006, Helsingin yliopisto
Tutkimusassistentti 1992–1995, akatemiaprofessori Lauri Hongon Eeposvertailu-projekti
Folkloristiikan assistentti 1991–1996, Turun yliopisto

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta
Suomen Akatemian tutkimushanke ”Suullinen runous, myyttinen tieto ja kansanomainen mielikuvitus.Yksilöllinen ilmaisu ja kollektiiviset perinteet esimodernissa Koillis-Euroopassa” 2012–2016); Tutkimusryhmä Cultural Meanings and Vernacular Genres

Tutkimusteemat
Kalevalamittainen kansanrunous, Kalevala, mytologia ja kansanusko, sanamagia, eepokset, genreteoria, intertekstuaalinen analyysi, performanssianalyysi, tekstualisaatiotutkimus, sananlaskut, perinteen transformaatio, folkloren ideologinen käyttö, Vienan Karjala

Palkinnot ja erityissaavutukset
Suomalaisen Tiedeakatemian Kalevala-palkinto 2007
Stadin kompostikisa, I palkinto 2003
Kalevalaseuran nuoren tutkijan palkinto 1990
Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan pro gradu -palkinto 1990

Kuva: Markku Javanainen
Teksti: Lotte Tarkka (Kaija Hartikainen, toim.)

Folkloristiikan professori Lotte Tarkan tärkein ja rakkain työkalu on lähes kaksimetrinen ja nahkaselkäinen – SKVR eli Suomen Kansan Vanhat Runot. Se on vuosina 1908–1948 julkaistu kirjasarja, joka sisältää muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta kaikki julkaisuajankohtaan mennessä kerätyt kalevalamittaisen kansanrunot, noin 100 000 runoa.

Lue lisää

Omissa tutkimuksissaan Lotte Tarkka suhtautuu arkistoon kuin antropologi kenttään. Tutkija liikkuu itselleen lähtökohtaisesti vieraassa kulttuurissa ja kuuntelee vierasta kieltä. Jotta paikoin fragmentaarista aineistoa voisi ymmärtää, on aineiston kokoamisen ja rajaamisen lähdettävä tietyn olemassaolevan yhteisön tai yksilön sosiaalisesta maailmasta rajattuna ajanjaksona.

Lue lisää

Lotte Tarkan mukaan vanhan runokulttuurin ainutlaatuisuus myös velvoittaa: ”Aineisto on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen ja lavealti dokumentoitu. Kansainvälisen tutkijayhteisön kiinnostus on suurta, mutta itse runot ovat kuitenkin kielimuurin takana, ja runokieltä taitavien velvollisuus on tuottaa tietoa tästä maailmanperintökohteesta. Sitähän nämä runot ovat. Ja arkistot, joissa niiden muistiinpanoja säilytetään.”

Lue lisää

Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimusprojektissaan ”Suullinen runous, myyttinen tieto ja kansanomainen mielikuvitus.Yksilöllinen ilmaisu ja kollektiiviset perinteet esimodernissa Koillis-Euroopassa” (Oral Poetry, Mythic Knowledge, and Vernacular Imagination. Interfaces of Individual Expression and Collective Traditions in Pre-modern Northeast Europe) Lotte Tarkka jatkaa kollegoineen suomalaisen folkloristiikan klassista linjaa, joka perustuu tekstilähtöiselle vertailevalle tutkimukselle.

Lue lisää