Elina Suomela-Härmä
Päivän humanisti

Elina Suomela-Härmä

Helsingin yliopiston emeritusprofessori Elina Suomela-Härmä on romanisti, joka väiteltyään muinaisranskalaisesta kirjallisuudesta toimi muun muassa Tampereen yliopistossa ranskan kielen apulaisprofessorina. Vuonna 1998 hänet nimitettiin Helsingin yliopiston ensimmäiseksi italialaisen filologian professoriksi. Tästä tehtävästä hän siirtyi eläkkeelle vuonna 2014.

Elina Suomela-Härmä

30.11.1946, Helsinki

Filosofian kandidaatti 1970, filosofian lisensiaatti 1973 ja filosofian tohtori (romaaninen filologia) 1981, Helsingin yliopisto

Helsingin yliopiston romaanisen filologian vt. lehtori ja vt. assistentti 1972–1981, assistentti 1981–1986, dosentti 1984–1998; lehtori 1987–1992, Italialaisen filologian professori 1998–2014

Suomen Akatemian nuorempi tutkija 1985–1987 ja varttunut tutkija 2006–2007
Tampereen yliopiston ranskan kielen apulaisprofessori ja professori 1992-1998
Pariisin III yliopiston Suomen kielen ja kulttuurin vieraileva apulaisprofessori 1988-1991
Pariisin VII yliopiston Ranskan keskiajan kirjallisuuden ja kielen apulaisprofessori 1994-1996.

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta
Tutkimusteemat: Ranskan keskiajan kirjallisuus; nykyitalian pragmatiikka ja kirjallisuus; käännökset italia-ranska etenkin 1500-luvulla.

Tekstit: Elina Suomela-Härmä

Menneiden vuosisatojen käsikirjoituksia tutkiessaan ja niitä julkaistessaan tulee tutuksi tekstin kirjoittajan kanssa, olipa tämä maailmankirjallisuuden suuria nimiä tai unohduksiin vaipunut kynäniekka. Oma lukunsa ovat kääntäjät, jotka etenkin kaukaisemmista ajoista puhuttaessa jäävät helposti vaille huomiota.

Lue lisää

Ennen Metsätaloon muuttamista romaanisella filologialla oli käytössään muutama työhuone Porthaniassa: niitä riitti professorille, apulaisprofessorille ja assistentille. Porthaniassa työskentelemisellä oli se ääretön etu, että kirjasto oli samassa rakennuksessa lyhyen matkan päässä eli seuraavassa kerroksessa.

Lue lisää

Runsaan kymmenen vuoden ajan minulla oli mieluisana tehtävänä olla jäsenenä erään italialaisen kirjallisuuspalkinnon palkintolautakunnassa. Italia on tunnetusti kirjallisuuspalkintojen luvattu maa ja lehmänkauppoja voittajista käydään kulissien takana keinoja kaihtamatta.

Lue lisää

Teoksessaan De vulgari eloquentia (noin 1303) Dante Alighieri pohtii, millä kielellä Jumala lienee keskustellut Aatamin kanssa. Allekirjoittanut puolestaan olisi - paljon vaatimattomammin – kiinnostunut tietämään, kuka Suomessa on ensimmäisenä ilmaissut itseään italiaksi.

Lue lisää