Toimiminen kirjastonjohtajana Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) kaltaisessa tieteellisessä seurassa, muistiorganisaatiossa ja tutkimuslaitoksessa on paitsi kirjastoalan kannalta kiinnostavaa myös tutkimuksellisesti antoisaa. Olen pystynyt ainutlaatuisella tavalla syventymään SKS:n kirjaston kulttuurientutkimuksen painopistealueisiin ja kansainväliseen tutkimuskirjallisuuteen, kuten folkloristiikkaan, etnologiaan, kulttuuriantropologiaan, uskontotieteeseen ja etnomusikologiaan.

Tiedon käyttö muuttuu jatkuvasti. Totumme siihen, että suuri osa tutkimuksista ja tutkimusaineistoista voidaan tänään tuottaa elektronisena tai saada käyttöön verkossa. Digitaalisten aineistojen saatavuus ohjaa todennäköisesti entistä enemmän tutkimusta ja sitä mitä tutkitaan. Tutkimushankkeiden tuottamien elektronisten aineistokorpusten määrä kasvaa nopeasti. Tutkimukselle on yhä tärkeämpää mitä digitoidaan, mitä tallennetaan pysyvästi, mitä julkaistaan elektronisena, mitä on avoimesti käytössä verkossa.

Cecilia af Forsellesin tutkimusintressit ja erikoisalueet ovat suullinen perinne ja kirjallinen kulttuuri, Kalevalan käännösten kulttuurihistoria, kirjallinen muisti ja ajatusten virtaukset, Euroopan aate-, tiede- ja oppihistoria sekä tiedonvälitys, tietoyhteiskunta ja kirjastot.

Cecilia af Forselles on Tieteellisten seurain valtuuskunnan hallituksessa Suomen Oppihistoriallisen Seuran (SOS) edustajana. Vuonna 2015 TSV:n hallitus valitsi hänet varapuheenjohtajaksi ja näin ollen ensimmäiseksi naisedustaksi TSV:n puheenjohtajistossa.

Olen onnekas saadessani toimia tieteellisten seurojen dynaamisessa ja älyllisesti inspiroivassa ympäristössä. Tiedeyhteisöille keskeistä on muun muassa tiedon välittäminen ja näkemysten vaihtaminen. Kaiken tiedonvälityksen lisäksi on henkilökohtaisilla tapaamisilla ja keskusteluilla korvaamaton merkitys. Kolmatta sektoria, tutkimuslaitoksia, muistiorganisaatiota ja tieteellisiä seuroja tulisi entistä enemmän noteerata merkittävinä tieteen toimijoina, jotka julkaisevat, säilyttävät tai välittävät tieteellisiä tietoa mutta sen lisäksi järjestävät tieteellisiä seminaareja ja konferensseja.

Yksi parhaisiin hetkiini Helsingin yliopistossa liittyy The A. E. Nordenskiöld Collection. Annotated Catalogue of Maps made up to 1800 (1995) julkaisuprojektin valmistumiseen.

Kirjastonjohtaja Cecilia af Forselles esittelee videolla Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastoa.