Cecilia af Forselles
Päivän humanisti

Cecilia af Forselles

Cecilia af Forselles vaikuttaa laajasti tiedeyhteisössä tieteellisten seurojen ja eri instituutioiden luottamuselimissä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastonjohtajana hän toimii näköalapaikoilla seuraten tietoyhteiskunnan, tiedonvälityksen ja tutkimuksen kehitystä ja muuttumista. Taidetta ja luonnonihailua harrastavana tutkijana hän liikkuu monitieteisellä kentällä, laajasti kiinnostuneena ympäristöhistoriasta, kulttuurientutkimuksesta sekä kulttuuri-, aate- ja tieteen historiasta.

Cecilia af Forselles

Maria Cecilia af Forselles
30.6.1954, Helsinki

Filosofian maisteri 1982 ja filosofian tohtori 2001 (historia), Helsingin yliopisto

Kirjastonjohtaja 2005–, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Tutkijana Helsingin yliopistossa ja eri tehtävissä Suomen kansalliskirjastossa 1986–2004
Tieteellisten seurain valtuuskunnan hallituksen jäsen 2014– ja varapuheenjohtaja 2015
Suomen Oppihistoriallisen Seuran puheenjohtaja 2013–
Kansalliskirjaston johtokunnan jäsen 2014–
Tieteen päivien 2017 ohjelmatoimikunnan jäsen

Tutkimusaiheet: suullinen perinne ja kirjallinen kulttuuri, Kalevalan käännösten kulttuurihistoria, kirjallinen muisti ja ajatusten virtaukset, Euroopan aate-, tiede- ja oppihistoria

Viimeaikaiset tutkimukset ovat käsitelleet kirjallista kulttuuria ja ajatusten virtauksia, Kalevalan käännösten kulttuurihistoriaa, lukemiskulttuurin ja tiedeyhteisön muuttumista sekä suullisen kulttuurin nousua akateemisen kiinnostuksen kohteeksi 1700-luvulla.

Valikoima julkaisuja
Intryck, inspiration och idéer. Beskrivningar av Kina i Europa, Sverige och Finland. Teoksessa Kleion pauloissa (2014).
Englanninkieliset käännökset. Kalevalan muuttuvat ylikansalliset tehtävät. Teoksessa Kalevala maailmalla. Kalevalan käännösten kulttuurihistoria ( 2012).
The Emergence of Finnish Book and Reading Culture in the 1700s (Ed. 2011)
Kirjakulttuuri kaupungissa 1700-luvulla (toim. 2008)
The A. E. Nordenskiöld Collection. Annotated Catalogue of Maps made up to 1800. Vol. 5:1. & 5:2 (1995)

Palkintoja ja kunnianosoituksia
Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki 2014
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran hopeinen ansiomerkki 2012
Ruotsalais-suomalaisen kulttuurisäätiön kulttuuripalkinto 1997

Tekstit: Cecilia af Forselles (Riitta-Ilona Hurmerinta, toim.)

Toimiminen kirjastonjohtajana Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) kaltaisessa tieteellisessä seurassa, muistiorganisaatiossa ja tutkimuslaitoksessa on paitsi kirjastoalan kannalta kiinnostavaa myös tutkimuksellisesti antoisaa. Olen pystynyt ainutlaatuisella tavalla syventymään SKS:n kirjaston kulttuurientutkimuksen painopistealueisiin ja kansainväliseen tutkimuskirjallisuuteen, kuten folkloristiikkaan, etnologiaan, kulttuuriantropologiaan, uskontotieteeseen ja etnomusikologiaan.

Lue lisää

Tiedon käyttö muuttuu jatkuvasti. Totumme siihen, että suuri osa tutkimuksista ja tutkimusaineistoista voidaan tänään tuottaa elektronisena tai saada käyttöön verkossa. Digitaalisten aineistojen saatavuus ohjaa todennäköisesti entistä enemmän tutkimusta ja sitä mitä tutkitaan. Tutkimushankkeiden tuottamien elektronisten aineistokorpusten määrä kasvaa nopeasti. Tutkimukselle on yhä tärkeämpää mitä digitoidaan, mitä tallennetaan pysyvästi, mitä julkaistaan elektronisena, mitä on avoimesti käytössä verkossa.

Lue lisää

Cecilia af Forsellesin tutkimusintressit ja erikoisalueet ovat suullinen perinne ja kirjallinen kulttuuri, Kalevalan käännösten kulttuurihistoria, kirjallinen muisti ja ajatusten virtaukset, Euroopan aate-, tiede- ja oppihistoria sekä tiedonvälitys, tietoyhteiskunta ja kirjastot.

Lue lisää

Cecilia af Forselles on Tieteellisten seurain valtuuskunnan hallituksessa Suomen Oppihistoriallisen Seuran (SOS) edustajana. Vuonna 2015 TSV:n hallitus valitsi hänet varapuheenjohtajaksi ja näin ollen ensimmäiseksi naisedustaksi TSV:n puheenjohtajistossa.

Lue lisää

Olen onnekas saadessani toimia tieteellisten seurojen dynaamisessa ja älyllisesti inspiroivassa ympäristössä. Tiedeyhteisöille keskeistä on muun muassa tiedon välittäminen ja näkemysten vaihtaminen. Kaiken tiedonvälityksen lisäksi on henkilökohtaisilla tapaamisilla ja keskusteluilla korvaamaton merkitys. Kolmatta sektoria, tutkimuslaitoksia, muistiorganisaatiota ja tieteellisiä seuroja tulisi entistä enemmän noteerata merkittävinä tieteen toimijoina, jotka julkaisevat, säilyttävät tai välittävät tieteellisiä tietoa mutta sen lisäksi järjestävät tieteellisiä seminaareja ja konferensseja.

Lue lisää