Takaisin

Cecilia af Forselles

Maria Cecilia af Forselles
30.6.1954, Helsinki

Filosofian maisteri 1982 ja filosofian tohtori 2001 (historia), Helsingin yliopisto

Kirjastonjohtaja 2005–, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Tutkijana Helsingin yliopistossa ja eri tehtävissä Suomen kansalliskirjastossa 1986–2004
Tieteellisten seurain valtuuskunnan hallituksen jäsen 2014– ja varapuheenjohtaja 2015
Suomen Oppihistoriallisen Seuran puheenjohtaja 2013–
Kansalliskirjaston johtokunnan jäsen 2014–
Tieteen päivien 2017 ohjelmatoimikunnan jäsen

Tutkimusaiheet: suullinen perinne ja kirjallinen kulttuuri, Kalevalan käännösten kulttuurihistoria, kirjallinen muisti ja ajatusten virtaukset, Euroopan aate-, tiede- ja oppihistoria

Viimeaikaiset tutkimukset ovat käsitelleet kirjallista kulttuuria ja ajatusten virtauksia, Kalevalan käännösten kulttuurihistoriaa, lukemiskulttuurin ja tiedeyhteisön muuttumista sekä suullisen kulttuurin nousua akateemisen kiinnostuksen kohteeksi 1700-luvulla.

Valikoima julkaisuja
Intryck, inspiration och idéer. Beskrivningar av Kina i Europa, Sverige och Finland. Teoksessa Kleion pauloissa (2014).
Englanninkieliset käännökset. Kalevalan muuttuvat ylikansalliset tehtävät. Teoksessa Kalevala maailmalla. Kalevalan käännösten kulttuurihistoria ( 2012).
The Emergence of Finnish Book and Reading Culture in the 1700s (Ed. 2011)
Kirjakulttuuri kaupungissa 1700-luvulla (toim. 2008)
The A. E. Nordenskiöld Collection. Annotated Catalogue of Maps made up to 1800. Vol. 5:1. & 5:2 (1995)

Palkintoja ja kunnianosoituksia
Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki 2014
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran hopeinen ansiomerkki 2012
Ruotsalais-suomalaisen kulttuurisäätiön kulttuuripalkinto 1997

Tekstit: Cecilia af Forselles (Riitta-Ilona Hurmerinta, toim.)

Tiedon käytön muuttuva maailma

Tiedon käyttö muuttuu jatkuvasti. Totumme siihen, että suuri osa tutkimuksista ja tutkimusaineistoista voidaan tänään tuottaa elektronisena tai saada käyttöön verkossa. Digitaalisten aineistojen saatavuus ohjaa todennäköisesti entistä enemmän tutkimusta ja sitä mitä tutkitaan. Tutkimushankkeiden tuottamien elektronisten aineistokorpusten määrä kasvaa nopeasti. Tutkimukselle on yhä tärkeämpää mitä digitoidaan, mitä tallennetaan pysyvästi, mitä julkaistaan elektronisena, mitä on avoimesti käytössä verkossa.

Jääkö muu aineisto tutkimatta? Jäävätkö osa muulla tavoin tuotetuista aineistoista käyttämättä? Näitä ja muita kysymyksiä, jotka liittyvät muistiorganisaatioiden ja tieteellisten kirjastojen aineistojen hankintaan ja palvelujen tuottamiseen pohditaan kirjastoissa, tiedeyhteisöissä ja ministeriöissä.

Tietoa välitetään enenevin määrin vaihtuvin ja monipuolisin menetelmin. Avoin tiede helpottaa ja nopeuttaa tiedon kiertoa, käyttöä ja tuottamista sekä uuden tiedon hyödyntämistä tutkimuksessa. Humanistisilla aloilla painetulla tutkimuskirjallisuudella on kuitenkin edelleenkin voimakas asema ja uskollinen käyttäjäkunta. Digitaaliset palvelut vaikuttavat näillä aloilla lähinnä monipuolistavan ja lisäävän erilaisten aineistojen tarjontaa ja käyttöä mikä puolestaan monin tavoin vaikuttaa tutkimukseen ja sen tasoon myönteisesti.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) kirjastonjohtajana olen saanut olla mukana vaikuttamassa siihen, että verkossa olevat palvelut on kehitetty uudelle tasolle. Hakupalveluja, tietokantoja, verkkosivuja ja elektronisia julkaisuja ja digitaalisia aineistoja kehitetään ja tuotetaan palvelemaan entistä monipuolisemmin ja tehokkaammin tutkijoita ja muita tiedontarvitsijoita.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran, SKS:n digikirjasto, jota aluksi kehitettiin kirjastossa vuorovaikutteisena tutkijapalveluna, on osoittautunut kehityskelpoiseksi alustaksi myös laajempaa digitaalista aineistopalvelua varten. Kirjahistoriallinen Henrik-tietokanta on vuosien varrella kasvanut tutkijavoimin perustetusta pienestä tietokannasta merkittäväksi tutkimuksen avoimessa käytössä olevaksi lähdeaineisto-tietokannaksi. Vuonna 2014 uudistettiin SKS:n verkkosivut. SKS:n Finna -hakupalvelun avaaminen verkossa 2016 on iso askel laadukkaampaa aineistotarjontaa kohti tavoitteena SKS:n omien aineistojen käytön ja hakupalvelun parantaminen.

Muistiorganisaatiot ja tieteelliset kirjastot ovat olleet voimakkaassa kehitysvaiheessa jo kauan. Kehitys ja sen tuomat muutokset muodostavat tänään normaalitilan ja lähtökohdan toiminnalle. SKS:n kirjasto on kulttuurien tutkimuksen johtava kirjasto, jota on viime vuosina kehitetty monella tavalla. Vuonna 2009 valmistui kirjaston organisaatio- ja tilauudistus, jolloin myös kirjaston avokokoelmat ja palvelupisteet yhdistettiin. Nyt on jo muutamia vuosia keskitetty palveluiden kehittämiseen. Kirjaston kokoelmapolitiikka ja hankintaohjelma valmistui 2013 jonka jälkeen SKS on keskittynyt aineisto- ja verkkopalvelujen uudistamiseen ja monipuoliseen kehittämiseen.

Cecilia af Forselles
Cecilia af Forselles kirjastossaan syyskuussa 2015.

 

Takaisin