Yksi parhaisiin hetkiini Helsingin yliopistossa liittyy The A. E. Nordenskiöld Collection. Annotated Catalogue of Maps made up to 1800 (1995) julkaisuprojektin valmistumiseen.

Kansainvälisesti merkittävän A. E. Nordenskiöldin karttakokoelman laajan luetteloprojektin päätoimittajuus ja tutkimustehtävät siirtyivät 20 vuoden toimitustyön jälkeen minulle. Johdollani karttakokoelman viides osa sekä julkaisuhanke kokonaisuudessaan valmistuivat vuonna 1995. Tämä Helsingin yliopiston ja Kansalliskirjaston laajan viisiosaisen A. E. Nordenskiöldin karttakokoelman tieteellisen erikoisluettelon loppuunsaattaminen ja viidennen osan laatiminen johti kokoelman hyväksymiseen Unescon maailmanperintökohteeksi.

Päätoimittajana edessäni oli muun muassa maantieteellisen hakuteoksen luominen. Tehtävä ei ollut helppo ja alan asiantuntemusta ei löytynyt Suomesta. Sain kuitenkin ratkaisevia ideoita työn hahmottamisen kannalta tärkeässä suunnitteluvaiheessa British Libraryn karttaosaston johtajalta Tony Cambellilta. Laajaa tutkimusta vaativa paikannimienselvitystyö vei minut tutkimusmatkoille Pariisin Bibliothèque Nationalen ja ja Lontoon British Libraryn karttaosastoille sekä Royal Geographical Societyyn, joissa pystyi n selvittämään tuhansia epäselviä paikannimiä 1400-luvulta alkaen. Pelkästään Bartolomeo di Sonetin Isolario -teoksen Egeanmeren saarten selvittäminen vei kuukauden. Kokoelmassa on noin 24.000 tuhatta karttaa 1400-luvulta alkaen. Kävin ne kaikki läpi. Työhuoneeni sijaitsi yliopiston nykyisessä hallintorakennuksessa Porthaniaa vastapäätä ja Nordenskiöldin kokoelma sijaitsi saman rakennuksen kellarikerroksessa.

Maantieteellinen hakemisto oli valmistuessaan vuonna 1995 ensimmäisiä laajoja systemaattisesti ja alueittain toimitettuja historiallisten karttojen hakuteoksia. Nordenskiöldin kokoelman ainutlaatuisuuden sekä toimitetun syvällisen ja systemaattisen hakuteoksen johdosta kokoelma hyväksyttiin Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna 1997. Minä sain vastaanottaa tunnustuksena tästä monia vuosia kestäneestä tutkimus ja toimitustyöstä Ruotsalais-suomalaisen kulttuurisäätiön kulttuuripalkinnon vuonna 1997.

Sekin on hyvä muisto, mutta paras hetki tähän projektiin liittyen on valmiin työn ensimmäinen tulostus alkeellisella tulostimella. Olin ATK-tukihenkilön kanssa useita kertoja istunut työhuoneessani luomassa sopivia tulostusohjelmia, mutta tulostanut vain osia siihen saakka. Kaikkien karttojen tietojen viimein ollessa tallennettuna, oli aika tulostaa koko työ. Painaessani tulostusnappia olin sata prosenttisesti varma, ettei tulostaminen kokonaisuudessaan onnistuisi. Joko olisi ohjelmissa vikaa tai sitten tulostin reistailisi. Istuin tulostimen vieressä ja kone sylki muutamia tunteja toisiin kiinnitetyt paperiarkit, jotka muodostivat pinon lattialla. Tulostin jatkoi iltaan saakka ja yli yön kunnes se yhtä äkkiä pysähtyi. Yllätyin –tuhansia sivuja oli siistissä puolisen metriä korkeassa pinossa lattialla ja koko työ oli tulostettu!

Sen jälkeen oli juhla-aikaa sekä aika siirtyä muihin tehtäviin ja tohtorintutkintoa valmistelemaan. Yllä kuvattu työ vaati nuorelta maisterilta ja pienten lasten äidiltä (toinen syntyi projektin aikana) paljon enemmän työtä, oivaltamista ja sitkeyttä kuin väitöskirja aikanaan.

• ”The A. E. Nordenskiöld Collection”, Memory of the World UNESCO