Antti Arjava
Päivän humanisti

Antti Arjava

Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies, professori Antti Arjava on klassillinen filologi, joka on tutkinut antiikin naisen asemaa sekä julkaissut Jordanian Petrasta löydettyjä hiiltyneitä papyruksia. Kesken jääneet opinnot Helsingin kauppakorkeakoulussa antavat pätevyyden vastata Kulttuurirahaston miljardiomaisuudesta. Latinan ja muinaiskreikan lisäksi Arjava tutkii vapaa-aikanaan lintuja.

Antti Arjava

Antti Juhani Arjava
18.7.1961, Helsinki

Filosofian kandidaatti 1987, filosofian lisensiaatti 1990 ja filosofian tohtori 1995 (latinan kieli ja Rooman kirjallisuus), Helsingin yliopisto
Klassillisen filologian dosentti 1998–, Helsingin yliopisto

Yliasiamies 2003–, Suomen Kulttuurirahasto
Akatemiatutkija 2001–2003, Suomen Akatemia
Tutkijakollegiumin selvitysmies ja vt. johtaja 2000–2001, Helsingin yliopisto
Klassillisen filologian tutkija ja yliassistentti 1988–2000, Helsingin yliopisto
Tutkimuksen arvioinnin arviointiasiamies 1998–1999, Helsingin yliopisto
Oppikirjaosaston esimies 1986–1988, Akateeminen kirjakauppa

Julkaisut
Women and Law in Late Antiquity (Oxford UP 1996, pbk 1998)
The Petra Papyri I–IV (General Editor, 2002–13)

Palkinnot ja erityissaavutukset
Suomalainen tiedeakatemia, väitöskirjapalkinto 1995
Helsingin yliopiston filosofinen tiedekunta, primustohtori 1997
Professorin arvonimi 2013

Tekstit: Antti Arjava (Riitta-Ilona Hurmerinta, toim.)

Naiset aikakausien rajalla

Naisten asema Rooman valtakunnassa oli vahvempi kuin missään Euroopassa ennen 1900-lukua. Mitä naisille tapahtui, kun valtakunta hajosi, kristinusko nousi valtionuskonnoksi ja antiikki kääntyi keskiajaksi? Tästä aiheesta Antti Arjava väitteli Helsingin yliopistossa vuonna 1994. Teos julkaistiin sittemmin Oxfordissa, sitä on käytetty anglosaksisissa yliopistoissa kurssikirjana, ja se on yksi ulkomailla eniten siteeratuista…

Lue lisää

Hiiltyneet dokumentit Jordaniasta

Vuonna 1995 Antti Arjava liittyi professori Jaakko Frösénin johtamaan työryhmään, joka tutkii amerikkalaisten Petran rauniokaupungista löytämiä hiiltyneitä kreikankielisiä 500-luvun papyrusrullia. Viimeiset kymmenen vuotta hän on vastannut tekstien julkaisemisesta. Työ on loppusuoralla: neljä isoa nidettä on valmiina ja viimeinen työn alla. Kun Arjava viime marraskuussa ajoi Ammanin lentokentältä Yhdysvaltojen instituuttiin, ilmeni…

Lue lisää

Maailman helpoin homma?

Kun minut nimitettiin Suomen Kulttuurirahaston yliasiamieheksi vuonna 2003, olin vasta viides johtaja ennen sotaa perustetussa vauraassa säätiössä. Vaikka luopuminen yliopistourasta oli haikeaa, näköalapaikka suomalaiseen tieteeseen ja taiteeseen oli vastustamaton tarjous. Kulttuurirahasto perustettiin lähes 200.000 suomalaisen lahjoituksilla vuonna 1939. Se on kasvanut yhdeksi Euroopan suurimmista säätiöistä, ja suuri se olisi Amerikankin mittapuulla. Siirtyminen rahan pyytäjästä rahan jakajaksi oli henkinen hyppäys. Ehkä vähän samaa Sibelius tarkoitti, kun hän sanoi, että on mukavampi jutella liikemiesten kuin taiteilijoiden kanssa, niin ei tarvitse koko ajan puhua rahasta.

Lue lisää

Yliopisto vääjäämättömänä kohtalona

Helsingin yliopisto on ollut osa perheeni historiaa sukupolvien ajan. Isoisäni Antero Manninen palveli sitä yhteensä 49 vuotta, ja kun hän ilmoitti jäävänsä eläkkeelle, rehtori Ernst Palmén tokaisi suorasukaiseen tapaansa: ”Perkele!” Niinpä kaikki pitivät itsestään selvänä, että minäkin päädyn yliopistoon tutkijaksi. Koska siinä iässä nuori mies ei voi tehdä, mitä odotetaan, toteutin kapinani hankkiutumalla kauppakorkeakouluun. Suoritin siellä puolet tutkinnosta, ennen kuin ymmärsin, että se ei turvaa tulevaisuuttani. Siirryin kokonaan yliopistolle, missä olin alun perinkin lukenut sivuharrastuksena latinaa ja muinaiskreikkaa. Olen siis riskin karttaja.

Lue lisää

Linnut ja antiikki

Olen harrastanut lintuja oppikoulun ensimmäiseltä luokalta lähtien, yli 40 vuotta. Paikallisfaunistista aineistoa on kertynyt Padasjoen kunnasta niin paljon, että haaveeni on heti eläkkeelle päästyä laatia kirja alueen linnustosta. Päijänteen lokki- ja vesilinnuston laskennoista olen kirjoittanut useammankin artikkelin.

Lue lisää