Kun Mircea Eliaden ranskankielinen shamanismia koskeva teos käännettiin englanniksi vuonna 1964, syntyi länsimaissa shamaanikirjallisuuden aalto. Populaarikirjojen lukijat olivat muuttuneen tietoisuuden tiloista kiinnostuneita nuoria. Shamanismista oli kuitenkin kirjoitettu jo parin vuosisadan ajan.

Arkistoaineistojen tutkiminen tuntui minusta sulkevan tien ihmisten varassa liikkuvaan elävään perinteeseen. Kun 1970-luvulla pyysin päästä Siperiaan shamanismia tutkimaan, vastattiin että shamaanit ovat jo kuolleet enkä minäkään pääse Uralin taakse ennen kuin tundralla on hotelleja.

Suomalaisille kalevalainen runous on mielikuvien maailma, josta on etsitty sekä yksilöiden ja taiteen että kansakunnan kulttuuriperustaa. Elias Lönnrotin luomasta Kalevalasta on itse asiassa tullut suomalaisuuden symboli, jonka arvoa eivät vuodet ole vähentäneet.

Juhlat jäävät tavallisesti ihmisten mieliin, kun puhutaan elämän parhaista hetkistä. Elävässä tutkimusmiljöössä myös arkihetket ovat juhlaa, varsinkin kun niitä ryydittävät vanhojen opettajien viisaus ja nuorten luovuus.

Kenttätyömatkat ja monet kauaskin suuntautuneet luentomatkat osoittivat, että omaa kulttuuriaan tutkivat nuoret tarvitsevat koulutusta Suomen tapaisessa maassa. Anna-Leena Siikala on pyrkinyt jatkuvasti edistämään nuorten suomalais-ugrilaisten jatko-opintoja hankkimalla heille stipendejä Suomessa opiskelua varten.

Vuonna 1994 Anna-Leena Siikala pääsi kuvaamaan udmurttien vanhoja luonnonjumalien palvontarituaaleja heidän pyhissä lehdoissaan. Tässä Mirja Metsolan ohjaamassa dokumentissa katsoja pääsee tutustumaan udmurttien elävään kansanperinteeseen ja kulttuuriin.

Toivon, että yliopisto unohtaa tehostamisen ja tuottavuuden taikasanat. Yliopiston tehtävänä on uusien ratkaisujen löytäminen ja kansakunnan sivistystason korottaminen.

Esittelyjä, haastatteluja ja radio- ja TV-ohjelmia.

Ote Anna-Leena Siikalan julkaisuista ja tutkimusprojekteista.