Pirkko Nuolijärvi
Päivän humanisti

Pirkko Nuolijärvi

Professori Pirkko Nuolijärvi on Kotimaisten kielten keskuksen johtaja. Hän tutkii suomen kielen vaihtelua, televisiokeskustelujen vuorovaikutusta ja puhekielen roolia kaunokirjallisuudessa sekä kirjoittaa kielipolitiikkaan ja kielten asemaan liittyvistä kysymyksistä. Parhaiten hän rentoutuu musiikin ja kirjallisuuden äärellä, marjametsässä ja soutamassa aamuhiljaisella Lummenteella.

Pirkko Nuolijärvi

Pirkko Sinikka Nuolijärvi
19.7.1949, Artjärvi

Filosofian kandidaatti 1972, filosofian lisensiaatti 1985 ja filosofian tohtori 1986 (suomen kieli), Helsingin yliopisto

Kotimaisten kielten keskuksen johtaja, professori 1998-
Suomen kielen ja viestinnän apulaisprofessori 1989−1998, Helsingin kauppakorkeakoulu
Vs. suomen kielen professori 1993−1994, Helsingin yliopisto
Vs. suomen kielen apulaisprofessori 1987−1988, Helsingin yliopisto
Suomen kielen dosentti 1987−, Helsingin yliopisto
Vs. yliopistonlehtori 1986−1987, Uppsalan yliopisto, fennougristiikan laitos
Projektitutkija 1982−1985, Muuttajien kieli -hanke, Suomen Akatemia
Tutkija 1976−1981, 1986, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
Vanhempi arkistoassistentti 1973−1976, Sanakirjasäätiö
Tutkimusapulainen 1971−1972, Käänteissanakirja, Suomen Akatemia

Palkinnot ja huomionosoitukset
Vaasan yliopiston humanistisen tiedekunnan kunniatohtori 2006
Svenska Folkskolans Vänner, Brobyggarpriset 2012
Suomen Kulttuurirahaston palkinto 2000
August Ahlqvistin, Kai Donnerin, Artturi Kanniston ja Yrjö Wichmannin rahaston väitöskirjapalkinto 1987
E. A. Saarimaan rahaston palkinto 1977
Viron opetus- ja tiedeministeriön ansiomerkki 2009
Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki 2005
Svenska Finlands folkting -ansiomerkki 2003

Kuva: Otso Kaijaluoto
Tekstit: Pirkko Nuolijärvi (Riitta-Ilona Hurmerinta, toim.)

Työpaikkani on Kotimaisten kielten keskus eli Kotus, jonka johtajana olen toiminut elokuusta 1998 lähtien. Kotus on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen asiantuntijalaitos, jonka toiminta perustuu Kotimaisten kielten keskuksesta annettuun lakiin ja asetukseen. Kotuksen tehtäviin kuuluu suomen ja ruotsin kielen huolto ja neuvonta, sanakirjatyö ja niihin liittyvä tutkimus. Lisäksi Kotus koordinoi saamen kielen, romanikielen ja viittomakielten lautakuntien työtä.

Lue lisää

Kun suomalainen kuulee sanan kielipolitiikka, hän ajattelee kenties ensimmäisenä maan kaksikielisyyttä ja ruotsin kielen aseman järjestämistä. Onhan kielipolitiikka sitäkin, mutta kielipoliittinen toiminta on kuitenkin myös paljon muuta, monenlaista pyrkimystä tehdä kieliympäristöä tasavertaisemmaksi ja toimivammaksi. Kieliä tutkivat ja kielten asiantuntijat eivät ole juristeja emmekä sellaisina halua esiintyä, mutta kielipoliittinen toiminta vaatii myös tietoa kielten ja kieliyhteisöjen elämästä, ja sitä tietoa kielentutkija voi työllään lisätä.

Lue lisää

Yliopistoon liittyy paljon hyviä muistoja. Monista opiskelutovereista tuli rakkaita ystäviä, ja lukemattomat mukavat hetket vietimme niin luennoilla kuin kuppilassakin. Castrenianumin käytävä ja päärakennuksen ja Porthanian salit tulivat tutuiksi ja alkoivat tuntua omalta ympäristöltä heti ensimmäisenä opiskeluvuonna.

Lue lisää