Takaisin

Pirkko Nuolijärvi

Pirkko Sinikka Nuolijärvi
19.7.1949, Artjärvi

Filosofian kandidaatti 1972, filosofian lisensiaatti 1985 ja filosofian tohtori 1986 (suomen kieli), Helsingin yliopisto

Kotimaisten kielten keskuksen johtaja, professori 1998-
Suomen kielen ja viestinnän apulaisprofessori 1989−1998, Helsingin kauppakorkeakoulu
Vs. suomen kielen professori 1993−1994, Helsingin yliopisto
Vs. suomen kielen apulaisprofessori 1987−1988, Helsingin yliopisto
Suomen kielen dosentti 1987−, Helsingin yliopisto
Vs. yliopistonlehtori 1986−1987, Uppsalan yliopisto, fennougristiikan laitos
Projektitutkija 1982−1985, Muuttajien kieli -hanke, Suomen Akatemia
Tutkija 1976−1981, 1986, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
Vanhempi arkistoassistentti 1973−1976, Sanakirjasäätiö
Tutkimusapulainen 1971−1972, Käänteissanakirja, Suomen Akatemia

Palkinnot ja huomionosoitukset
Vaasan yliopiston humanistisen tiedekunnan kunniatohtori 2006
Svenska Folkskolans Vänner, Brobyggarpriset 2012
Suomen Kulttuurirahaston palkinto 2000
August Ahlqvistin, Kai Donnerin, Artturi Kanniston ja Yrjö Wichmannin rahaston väitöskirjapalkinto 1987
E. A. Saarimaan rahaston palkinto 1977
Viron opetus- ja tiedeministeriön ansiomerkki 2009
Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki 2005
Svenska Finlands folkting -ansiomerkki 2003

Kuva: Otso Kaijaluoto
Tekstit: Pirkko Nuolijärvi (Riitta-Ilona Hurmerinta, toim.)

Kotimaisten kielten keskus

Työpaikkani on Kotimaisten kielten keskus eli Kotus, jonka johtajana olen toiminut elokuusta 1998 lähtien. Kotus on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen asiantuntijalaitos, jonka toiminta perustuu Kotimaisten kielten keskuksesta annettuun lakiin ja asetukseen. Kotuksen tehtäviin kuuluu suomen ja ruotsin kielen huolto ja neuvonta, sanakirjatyö ja niihin liittyvä tutkimus. Lisäksi Kotus koordinoi saamen kielen, romanikielen ja viittomakielten lautakuntien työtä.

Kotus on koko kansan ja kaikkien suomen ja ruotsin kielestä kiinnostuneiden instituutio, ja se tekee paljon yhteistyötä erityisesti yliopistojen, valtion virastojen ja kuntien kanssa. Helsingin yliopisto on Kotukselle hyvin läheinen kumppani: kotuslaisten asiantuntemusta on hyödynnetty useilla kursseilla ja osa kotuslaisista on vuosien varrella ohjannut niin graduja kuin väitöskirjojakin, antanut lausuntoja opinnäytteistä ja ollut mukana virantäyttöprosesseissa. Yliopiston suomen kielen, suomalais-ugrilaisten kielten ja pohjoismaisten kielten oppiaineiden edustajat ovat monissa yhteyksissä tärkeitä Kotukselle, eivät vähiten korkeatasoisen tutkimuksen tekijöinä. Yhteistyössä yliopistolaisten kanssa on laadittu laaja Iso suomen kielioppi, ja yhteistyössä on pohdittu kielipoliittisia kysymyksiä ja julkaistu suomen kielen toimintaohjelma Suomen kielen tulevaisuus. Aineistotyössä FIN-CLARINin asiantuntevat työntekijät ovat Kotukselle korvaamattomia työkumppaneita, kun laajoja kieliaineistoja saatetaan verkkoon.

Pirkko Nuolijärvi Vuorikadulla Kotuksessa työpöydän ääressä 2009. Kuva: Sirkka Rautoja.​
Pirkko Nuolijärvi Vuorikadulla Kotuksessa työpöydän ääressä 2009. Kuva: Sirkka Rautoja.​

Kotus elää vahvasti verkossa, ja sen työn tuloksia on yhä enemmän saatavilla maksutta. Tämä on myös yliopiston tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden työn kannalta tärkeä asia. Huhtikuussa 2015 julkistettu Kielitoimiston ohjepankki ja Ordförrådet karttuvat koko ajan. Kielikellon ja Språkbrukin arkistot ovat kaikille avoinna. Erityisen paljon on parin viime vuoden aikana lisätty viranomaiskieltä ja nimistöä koskevaa tietoa ja ohjeistusta.

Kielitoimiston sanakirja ja Karjalan kielen sanakirja ovat saatavissa verkossa kokonaan. Suomen murteiden sanakirjan, Ordbok över Finlands svenska folkmål -teoksen ja Vanhan kirjasuomen sanakirjan toimitukset lisäävät joka vuosi uusia sana-artikkeleita verkkoon. Kotuksessa on myös runsaat kokoelmat erilaisia kieliaineistoja, joiden saatavuutta parannetaan koko ajan.

Kotuksella on läheiset yhteydet Pohjoismaiden vastaaviin laitoksiin ja sillä on yhteistyötä Viron Eesti Keele Instituutin kanssa. Kotus kuuluu maailmanlaajuiseen Clarity-yhdistykseen, joka edistää ymmärrettävän ja toimivan oikeuskielen käyttöä niin viranomaisten kuin yritystenkin viestinnässä. Kotus on myös Euroopan kansallisten kielentutkimuslaitosten yhteistyöverkoston EFNILin (European Federation of National Institutions for Language) jäsen ja mukana ENeL-hankkeessa (European Network of Lexicography).

Moni kotuslainen on työskennellyt elämänsä aikana Helsingin yliopistossa ja moni yliopistolainen Kotuksessa. Organisaatioiden rajat ovatkin veteen piirretty viiva, tärkeintä ovat ihmiset ja heidän yhteistyönsä. Järkevä työnjako ei etäännytä vaan yhdistää ja auttaa saavuttamaan yhteistä päämäärää: sitä, että suomi ja ruotsi pysyisivät monipuolisina kielinä yhteiskunnan kaikilla aloilla.

Pirkko Nuolijärvi Suomen Kulttuurirahaston palkinnon saajana Finlandia-talossa 2000.​
Pirkko Nuolijärvi Suomen Kulttuurirahaston palkinnon saajana Finlandia-talossa 2000.​

 

Takaisin