Työpaikkani on Kotimaisten kielten keskus eli Kotus, jonka johtajana olen toiminut elokuusta 1998 lähtien. Kotus on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen asiantuntijalaitos, jonka toiminta perustuu Kotimaisten kielten keskuksesta annettuun lakiin ja asetukseen. Kotuksen tehtäviin kuuluu suomen ja ruotsin kielen huolto ja neuvonta, sanakirjatyö ja niihin liittyvä tutkimus. Lisäksi Kotus koordinoi saamen kielen, romanikielen ja viittomakielten lautakuntien työtä.

Kun suomalainen kuulee sanan kielipolitiikka, hän ajattelee kenties ensimmäisenä maan kaksikielisyyttä ja ruotsin kielen aseman järjestämistä. Onhan kielipolitiikka sitäkin, mutta kielipoliittinen toiminta on kuitenkin myös paljon muuta, monenlaista pyrkimystä tehdä kieliympäristöä tasavertaisemmaksi ja toimivammaksi. Kieliä tutkivat ja kielten asiantuntijat eivät ole juristeja emmekä sellaisina halua esiintyä, mutta kielipoliittinen toiminta vaatii myös tietoa kielten ja kieliyhteisöjen elämästä, ja sitä tietoa kielentutkija voi työllään lisätä.

Kielen elinvoiman edellytys on monimuotoisuus ja eri tahoilta saatavat vaikutteet. Uusien sanojen ja muiden kielellisten muutosten keskellä yhteisö testaa kieltään ja kulttuuriaan koko ajan.

Yliopistoon liittyy paljon hyviä muistoja. Monista opiskelutovereista tuli rakkaita ystäviä, ja lukemattomat mukavat hetket vietimme niin luennoilla kuin kuppilassakin. Castrenianumin käytävä ja päärakennuksen ja Porthanian salit tulivat tutuiksi ja alkoivat tuntua omalta ympäristöltä heti ensimmäisenä opiskeluvuonna.

Pirkko Nuolijärvi on osallistunut erittäin aktiivisesti erilaisiin tieteellisiin ja hallinnollisiin luottamustehtäviin.

Lyhyt yhteenveto Pirkko Nuolijärven tieteellisestä toiminnasta

Pirkko Nuolijärvi on toiminut väitöskirjojen ja lisensiaatintutkimusten ohjaajana, esitarkastajana ja opponenttina. Lisäksi hän on ollut asiantuntijana yliopistovirkojen täyttöprosesseissa.