Laura Hirvi
Päivän humanisti

Laura Hirvi

Etnologiasta filosofian tohtoriksi väitellyt Laura Hirvi on urallaan ehtinyt moniin erilaisiin työtehtäviin. Tällä hetkellä hän toimii Suomen Saksan-instituutin johtajana Berliinissä. Ennen lähtöään Saksaan Hirvi työskenteli tutkijana maahanmuuton parissa. Tutkijakokemustaan hän pääsee hyödyntämään myös nykyisessä työssään: Suomen Saksan-instituutin vuoden 2016 teema on maahanmuutto ja liikkuvuus.

Laura Hirvi

16.7.1980, Mannheim, Saksa

2004 Grundstudium, etnologia, Freie Universität Berlin, Saksa
2007 filosofian maisteri, etnologia, Jyväskylän yliopisto
2013 filosofian tohtori, etnologia, Jyväskylän yliopisto

2015– Suomen Saksan-instituutin johtaja
2013–2015 tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
2006–2008 saksan kielen tuntiopettaja, Jyväskylän yliopisto & Jyväskylän kaupunki
2005 (3 kk) projektityöntekijä, Teatterin tiedotuskeskus (TINFO)
2003–2004 (4 kk) englannin kielen opettaja, Carmel English School & Aukland House School, Intia
2002 (2 kk) projektityöntekijä, SKS:n Kansanrunousarkisto
2001–2003 Assistentti, Gleiss Lutz Rechtsanwälte, Berliini

Lisäksi useita asia- ja kaunokirjallisia käännöstöitä lähes 10 vuoden ajalta, mm. saksannokset teoksista Terhi Rannelan Taivaan tuuliin sekä Leea Klemolan Kokkola.

2014– ASLA-Fulbright Alumni Associationin johtokunnassa, vuoden 2014 varapuheenjohtajana
2012– ‘Sikhs in Europe’ kotisivujen ja s-postilistan ylläpitäjä
2009–2011 Finnish Journal of Ethnicity and Migrationin kirja-arvioiden toimittaja
2009–2010 HELA RY (Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen tohtorikoulutettavien ja tutkijatohtoreiden yhdistys) hallituksen jäsen, vastuussa kansainvälisestä ohjelmasta

Tekstit: Laura Hirvi (Riitta-Ilona Hurmerinta, toim.)

Olen kasvanut Saksassa, mutta elänyt noin viimeiset kymmenen vuotta Suomessa, minkä takia opin tuntemaan suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan erittäin hyvin. 50-prosenttisena saksalaisena ja 50-prosenttisena suomalaisena olen siis tavallaan Suomen Saksan-instituutin taustalla olevan idean ruumiillistuma. Tehtäväni on tuoda ihmisiä yhteen ja luoda saksalais-suomalaisia verkostoja, jolloin molempien kulttuurien tuntemus on hyvin tärkeää.

Lue lisää

Väitöskirjassani tutkin Sikhien kokemuksia Suomessa ja Kaliforniassa. Tutkimukseni aikana minulta kysyttiin usein miksi valitsin tämän aiheen. Se on pitkä tarina, mutta kaikki alkoi, kun vietin 9 kuukautta Intiassa osana kansantieteen opintojani. Toimin vapaaehtoisena opettajana ja halusin parantaa hindin kielen taitoani. Muutama vuosi myöhemmin etsin sopivaa aihetta väitöskirjalleni ja tiesin silloin, että minua kiinnostavat sekä Intia että maahanmuuttoon liittyvät kysymykset. Keskusteltuani asiasta ohjaajani Jyväskylän yliopiston professori Laura Starkin kanssa päätin tehdä vertailevan tutkimuksen Suomessa ja Kaliforniassa asuvista sikheistä.

Lue lisää

Suomella ja Euroopan saksankielisillä mailla on paljon kerrottavaa toisilleen. Suomen Saksan-instituutti neuvoo ja verkottaa eri toimijoita sekä tarjoaa yhteistyökumppaneidensa kanssa monipuolista ohjelmaa kulttuurista kiinnostuneille.

Lue lisää

Berliinillä on aina ollut tärkeä rooli maailmanlaajuisessa politiikassa. Kaupunki on keskeinen kulttuurin keskus, joka magneetin tavoin vetää puoleensa taitelijoita ympäri maailmaa. Osittain tämä saattaa johtua Berliinin politiikasta, jonka tarkoitus on houkutella globaaleja luovan alan toimijoita, kuten taiteilijoita, asumaan Berliiniin. Kaupungissa luovuuden ja taloudellisen kasvun yhteys on ymmärretty, ja vastaavaa politiikkaa syntyy ja sovelletaan myös muualla maailmassa.

Lue lisää

Muistan hyvin ensimmäisen kerran, kun kävelin Helsingin yliopiston kansantieteen laitoksen ohi. Aurinkoinen kesäpäivä ja taisi olla vuosi 2003. Ohitin Helsingin Tuomiokirkon ja jatkoin Unioninkadulle. Siellä näin portin ja sen takana sisäpihan, jonka muun muassa kansantieteilijät ja historian opiskelijat keskenään jakavat. Silloin mietin, kuinka hienoa mahtaakaan opiskelu tuollaisessa paikassa olla.

Lue lisää