Takaisin

Laura Hirvi

16.7.1980, Mannheim, Saksa

2004 Grundstudium, etnologia, Freie Universität Berlin, Saksa
2007 filosofian maisteri, etnologia, Jyväskylän yliopisto
2013 filosofian tohtori, etnologia, Jyväskylän yliopisto

2015– Suomen Saksan-instituutin johtaja
2013–2015 tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
2006–2008 saksan kielen tuntiopettaja, Jyväskylän yliopisto & Jyväskylän kaupunki
2005 (3 kk) projektityöntekijä, Teatterin tiedotuskeskus (TINFO)
2003–2004 (4 kk) englannin kielen opettaja, Carmel English School & Aukland House School, Intia
2002 (2 kk) projektityöntekijä, SKS:n Kansanrunousarkisto
2001–2003 Assistentti, Gleiss Lutz Rechtsanwälte, Berliini

Lisäksi useita asia- ja kaunokirjallisia käännöstöitä lähes 10 vuoden ajalta, mm. saksannokset teoksista Terhi Rannelan Taivaan tuuliin sekä Leea Klemolan Kokkola.

2014– ASLA-Fulbright Alumni Associationin johtokunnassa, vuoden 2014 varapuheenjohtajana
2012– ‘Sikhs in Europe’ kotisivujen ja s-postilistan ylläpitäjä
2009–2011 Finnish Journal of Ethnicity and Migrationin kirja-arvioiden toimittaja
2009–2010 HELA RY (Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen tohtorikoulutettavien ja tutkijatohtoreiden yhdistys) hallituksen jäsen, vastuussa kansainvälisestä ohjelmasta

Tekstit: Laura Hirvi (Riitta-Ilona Hurmerinta, toim.)

Tutkimusta Suomessa asuvista sikheistä

Väitöskirjassani tutkin Sikhien kokemuksia Suomessa ja Kaliforniassa. Tutkimukseni aikana minulta kysyttiin usein miksi valitsin tämän aiheen. Se on pitkä tarina, mutta kaikki alkoi, kun vietin 9 kuukautta Intiassa osana kansatieteen opintojani. Toimin vapaaehtoisena opettajana ja halusin parantaa hindin kielen taitoani. Muutama vuosi myöhemmin etsin sopivaa aihetta väitöskirjalleni ja tiesin silloin, että minua kiinnostavat sekä Intia että maahanmuuttoon liittyvät kysymykset. Keskusteltuani asiasta ohjaajani Jyväskylän yliopiston professori Laura Starkin kanssa päätin tehdä vertailevan tutkimuksen Suomessa ja Kaliforniassa asuvista sikheistä.

Ensisijaisesti halusin saada selvää, kuinka sikhit neuvottelevat paikkansa ja asemoivat identiteettinsä kahdessa erilaisessa kulttuurisessa kontekstissa. Minkälaisia rooleja sikhi-maahanmuuttajat haluavat ja saavat? Miten heidän perheensä sijoittuu yhteiskunnissa, jonne he ovat muuttaneet? Tutkimukseni osoitti, että Kaliforniassa asuvien sikhien on helpompi tuntea yhteenkuuluvuutta uuteen kotimaahansa kuin Suomessa asuvien. Yhdysvaltojen suuri kertomus (grande narrative) asemoi sen maahanmuuttajien maaksi, jolloin näiden on helpompi vaatia omaa paikkaansa yhteiskunnassa.

Laura Hirvi haastattelemassa Kalifornian sikhejä. Kuva Laura Hirven yksityisarkisto.

Työni oli ensimmäinen Suomessa asuvista sikheistä ja toi esille muutamia mielenkiintoisia faktoja: ensimmäiset sikhit muuttivat Suomeen noin 1980. Tällä hetkellä Suomessa on noin 700 sikhiä, joilla on Helsingissä myös temppeli eli gurdwara. Kuten toisessa artikkelissani totean, ei guardwara ole tärkeä vain uskonnollisista syistä, vaan toimii myös tärkeänä paikkana, jossa vanhemmat voivat välittää sikhien kulttuuriperintöä Suomessa kasvaneille lapsilleen. Myös sikhi-perheiden oma koti toimii samalla tavoin. 2016 ilmestyvässä artikkelissani argumentoin myös, että koti muodostaa tärkeän ”cosmos of senses”-tilan, joka on keskeinen Suomessa kasvaneiden nuorten sikhien sosiaalistamisprosessissa.

Useat miespuoliset sikhit työskentelevät ravintoloissa tai baareissa. Tulevaisuus näyttää minkälaisiksi heidän lastensa urat muodostuvat. Useimmat heistä puhuvat sujuvaa suomea, punjabia ja englantia, joten voisi olettaa, että maailma on heille hyvin avoinna. Jos haluat paremman ja syvemmän katsauksen aiheeseen sikhi-maahanmuuttajat Suomessa ja Kaliforniassa, voit mielellään tutustua alla listattuihin julkaisuihini.

Kalifornialaisen sikhitemppelin eli gurdwaran sisäänkäynti. Kuva Laura Hirven yksityisarkisto.

 

Takaisin