Berliinillä on aina ollut tärkeä rooli maailmanlaajuisessa politiikassa. Kaupunki on keskeinen kulttuurin keskus, joka magneetin tavoin vetää puoleensa taitelijoita ympäri maailmaa. Osittain tämä saattaa johtua Berliinin politiikasta, jonka tarkoitus on houkutella globaaleja luovan alan toimijoita, kuten taiteilijoita, asumaan Berliiniin. Kaupungissa luovuuden ja taloudellisen kasvun yhteys on ymmärretty, ja vastaavaa politiikkaa syntyy ja sovelletaan myös muualla maailmassa.

Suomalaiset taiteilijat ovat ylittäneet Itämeren jo useasti ja viimeisin aalto alkoi jo kymmenen vuotta sitten. Berliiniin tullaan opiskelemaan tai työskentelemään, eikä sen vetovoima näytä ehtyvän. Viehätys Berliinin suvaitsevaiseen ja monikulttuuriseen ilmapiiriin sekä suhteellisen halvat elinkustannukset rohkaisevat lukuisia taiteilijoita saapumaan Saksan vanhaan ja uuteen pääkaupunkiin, jonka he muuttavat omaksi urbaaniksi ateljeekseen. Osan asettuessa pysyvämmin Berliiniin viettävät toiset kahden maan välistä säännöllistä matkalaukkuelämää. Osa taiteilijoista on Berliinissä vain lyhyen aikaa, usein taiteilijoiden kansainvälistä liikkuvuutta tukevan apurahan ansiosta.

Koneen säätiön rahoittamassa, Berliinin suomalaisia taiteilijoita käsittelevässä tutkimusprojektissani halusin selvittää, mikä on kaupungin, taiteen ja liikkuvien taiteilijoiden suhde. Halusin vastauksia kysymykseen, kuinka tietty kaupunki vaikuttaa taiteilijoiden työhön. Millä tavoin taiteilijat ja heidän työnsä vaikuttavat siihen jatkuvaan prosessiin, joka muovaa kaupungin kulttuurista rakennetta? Lisäksi halusin monipuolisemmin kartoittaa syitä, miksi niin monet suomalaiset taiteilijat hakeutuvat Berliiniin. Ensimmäinen tutkimusartikkelini aiheesta ilmestyi hiljattain tieteellisessä julkaisussa Ethnologia Europea. Journal of European Ethnology. Artikkeli selvittää nykytaitelijoiden Euroopan sisäistä liikkuvutta tarkastelemalla vähintään vuoden Berliinissä asuneiden suomalaisten kuvataiteilijoiden kokemuksia. Etnografisessa kenttätyössä tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla 15 eri taiteilijaa. Tutkimus valottaa, miten taloudelliset ja ammatilliset seikat, mielikuvat ja unelmat, sosiaaliset verkostot ja mahdollisuus työskennellä inspiroivassa urbaanissa ympäristössä vaikuttavat suomalaisten taiteilijoiden päätökseen tulla Berliiniin. Lisäksi artikkeli vastaa keskeiseen kysymykseen siitä, miksi niin monet taiteilijat haluavat jatkaa kansainvälistä elämäntyyliään, joka synnyttää monikansallista luovuuden virtaa.

Lisätietoa tutkimustyöstäni:

• Finnish Artists and Berlin

• “Dr. Laura HIRVI: Making cities, making art. Ethnographic engagements with Finnish artists in Berlin.” Tallinn Ülikoolin video.