Eero Tarasti
Päivän humanisti

Eero Tarasti

Musiikkitieteen professori Eero Tarasti on pitkän uransa aikana ehtinyt tehdä enemmän kuin moni uskaltaa edes haaveilla. Hän on klassisen musiikin tutkija ja semiotiikan pioneeri Suomessa. Hänen kansainvälinen toimintansa on maailmanlaajuista.

Eero Tarasti

Eero Aarne Pekka Tarasti
27.9.1948, Helsinki

Filosofian kandidaatti 1973, filosofian lisensiaatti 1976 ja filosofian tohtori 1978 (musiikkitiede), Helsingin yliopisto

Musiikkitieteen professori 1984-, Helsingin yliopisto
Musiikkitieteen professori 1983–1984, Jyväskylän yliopisto
Taidekasvatuksen professori 1979–1983, Jyväskylän yliopisto

IASS/AIS:n (International Association for Semiotic Studies) varapuheenjohtaja 1994–2004, puheenjohtaja 2004–2014 ja kunniapuheenjohtaja 2014-
Imatran ISIn (International Institute for Semiotic Studies) perustajia ja puheenjohtaja 1988–2013
Suomen Semiotiikan Seuran puheenjohtaja 1979-
Taiteidenvälisen tutkimuksen aikakauslehti Synteesin perustaja ja päätoimittaja 1982-

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta

Palkinnot ja erityissaavutukset
J.V. Snellman -palkinto 1997, Helsingin yliopisto
Kunniatohtori neljässä ulkomaisessa yliopistossa (Bloomington US, Tallinna, Sofia ja Aix-Marseille)
Toronton yliopiston Victoria Collegen kunniajäsen. 
Valkoisen Ruusun 1. luokan kunniamerkki
Ordre Palme Académique; Rio Branco (Brasil)

Tekstit: Eero Tarasti ja Riitta-Ilona Hurmerinta (toim.)

Sanoin kerran eräässä haastattelussa, etten tiedä millaista on olla olematta professori, kun olen ollut sitä koko ikäni. ”Koko ikä” tarkoittaa käytännössä 23-vuotiaasta alkaen, jolloin sain hoitaakseni ensimmäisen professuurini yleisessä kirjallisuustieteessä Helsingin yliopistossa.

Lue lisää

Olin opiskellut jo kouluaikana 1966 Wienin Sommeruniversitätissa saksaa ja pianonsoittoa toisena kesänä 1971. Sitten käteeni osui pieni kirjanen Myten om Asdival, kirjoittanut Claude Lévi-Strauss. Näin minusta tuli strukturalisti. Se oli oppisuuntaus tai koulukunta, jossa saatoin yhdistää musiikin ja filosofian, kategoriat le sensible ja l’intelligible, kuten Lévi-Strauss sanoi. Hänestä tuli suuri idolini.

Lue lisää

Väitöskirjan tekeminen vei minut vuodeksi Brasiliaan, Rio de Janeiroon. Minun piti tutkia myyttiä ja musiikkia käytännössä ja matkustaa Xingu-joelle suya-intiaanien pariin, mutta siitä ei tullut lopulta mitään. Jo ennen matkalle lähtöäni Erik Tawaststjerna neuvoi minua ottamaan tutkimuskohteeksi Brasilian ”Sibeliuksen”, Heitor Villa-Lobosin. Niin päädyin tekemään, koska hänen museonsa oli Riossa ja leski Arminda hoiti sitä.

Lue lisää

Musiikkitieteen laitos muutti evakosta Vironkatu 1:n renovoituihin tiloihin 1984. Sinne muodostui aivan ihanteellinen pieni tieteellinen yhteisö, sangen kansainvälinen. Ulkolaisia vieraita alkoi heti saapua tamperelaisen Pro Musica -säätiön joka vuotisella tuella. Kaikille järjestyi oma huone, lyhytaikaiset vieraat asuivat pihan toisella puolella vierashuoneissa ja kävelivät aamulla laitokselle pitämään tuntejaan. Myös opiskelijoilla oli oma tilansa.

Lue lisää

Semiotiikka on rikastuttanut elämääni suuresti. Vuodesta 1988 lähtien johdin Imatralla Kansainvälistä semiotiikan instituuttia (ISI) vuoteen 2013, jolloin opetusministeriö lopetti sen rahoituksen. Imatran ISI:sta oli ehtinyt muodostua todellinen tieteellinen brändi. Sieltä käsin toimitettiin Acta Semiotica Fennica -sarjaa, se isännöi 10. semiotiikan maailmankongressin, se johti semiotiikan valtakunnallista verkostoyliopistoa 2004–2007.

Lue lisää

Kuten niin monia semiootikkoja myös minua on kiehtonut aina kirjallisuus. Olen kirjoittanut romaaneja. Ensimmäinen oli Professori Amfortasin salaisuus 1995 (ranskaksi 2000, viroksi 1996) – jota erehdyttiin luulemaan salapoliisiromaaniksi nimen johdosta.

Lue lisää

Olen nyt akateemisen urani viimeisessä vuodessa Helsingin yliopistossa. Jatkaisin mielelläni erityisesti luennoimista ja opetustyötä, koska saan siitä myös itse innoitusta ja stimulanssia tutkimuksilleni. Mutta tällä hetkellä en tiedä, kuinka se olisi mahdollista. Kun menetän työhuoneeni, en voi myöskään toimittaa aikakauslehti Synteesiä, enkä Acta semiotica fennicaa enkä muutakaan. Ehkä minun on perustettava yksityinen laitos tai akatemia. Yksityistäminenhän on nykyisin muotia.

Lue lisää

Ladataan…