Jean Sibelius kodissaan - Ylen Elävä arkisto
Ylen Elävän arkiston tallenne avaa näkymää Jean Sibeliukseen kotioloihin. Lue lisää »
Hae artikkeleita
29 hakutulosta haulle: tallenne
Runeberg - oiva lyyrikko, jonka hahmoista tuli kliseitä, Ylen Elävä arkisto
Runokuningas Runebergia palvottiin alkuun miltei pyhimyksenä, eikä vuonna 1938 radioidusta juhlareportaasistakaan puutu ylevää henkeä. Myös myöhemmät kirjallisuusmiehet Kai Laitinen ja Lars Huldén jakavat kansalliskirjailijalle tunnustusta. Ylen Elävä arkisto tarjoaa Runebergiin liittyen useita ääninäyteaarteita. Lue lisää »
Maailmanperintö ja perustutkimus
Lotte Tarkan mukaan vanhan runokulttuurin ainutlaatuisuus myös velvoittaa: ”Aineisto on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen ja lavealti dokumentoitu. Kansainvälisen tutkijayhteisön kiinnostus on suurta, mutta itse runot ovat kuitenkin kielimuurin takana, ja runokieltä taitavien velvollisuus on tuottaa tietoa tästä maailmanperintökohteesta. Sitähän nämä runot ovat. Ja arkistot, joissa niiden muistiinpanoja säilytetään.” Lue lisää »
”V. A. Koskenniemi - esi-eksistentialisti?”
Ylen Elävän arkiston tallenne Veikko Antero Koskiniemen 75-vuotishaastattelusta 5.7.1960 Lue lisää »
Ei vain näkeville
Opinnäyteohjaus on kiehtovimmillaan, kun ohjattavan aihe vie ohjaajankin aivan uusille urille. Marraskuussa 2014 väitellyt Maija Hirvonen teki väitöskirjansa kuvailutulkkauksesta. Näin minäkin tulin perehtyneeksi millaiset mahdollisuudet näkövammaisilla on saada selvää, jopa nauttia aikamme audiovisuaalisesta kulttuurista. Lue lisää »
E. N. Setälä – kielitieteilijä ja valtiomies, Ylen Elävä arkisto
Emil Nestor Setälä (1864–1935) vaikutti Suomen historiaan monella tavalla kielitieteilijänä ja itsenäisyysvaiheen merkittävänä valtiomiehenä. Ylen Elävän arkiston katkelma Setälän puheesta on vuodelta 1923. Lue lisää »
Kari Hotakainen äänessä
Tähän artikkeliin olemme koonneet otteita Ylen verkkosivustolta löytyvistä kirjailija Kari Hotakaisen haastatteluista. Lue lisää »
Kulttuurilehtiä ja poliittisia pakinoita
Tänä päivänä runoilijana paremmin tunnetulla Eino Leinolla oli pitkä ura myös lehtimiehenä. Hän aloitti lehtityön jo toimimalla koulunsa lehden Vasaman päätoimittajana. Lehtialalle ryhtymisessä keskeinen vaikuttaja oli hänen vanhempi veljensä Kasimir. Leino perusti 20-vuotiaana veljensä kanssa aikakauslehden Nykyaika. Lue lisää »
Simo Parpolasta muualla internetissä
Simo Parpola kertoo Assyrialaisesta identiteetistä ja valtiosta. Tämä tallenne on osa YLEn Elävän arkiston kymmenosaista Muinaise… Lue lisää »
Boheemi runoilija-kääntäjä
Pentti Saarikoski kirjoittautui Helsingin yliopistoon vuonna 1954. Hän opiskeli ahkerasti Rooman ja Kreikan kirjallisuutta, estetiikkaa sekä kansanrunoutta. Arvosanoja Saarikoski ei kuitenkaan juuri suorittanut. Opiskelutoveri Matti Klingen mukaan tämä johtui siitä, että Saarikoski kärsi jonkinasteisesta tenttikammosta. Akateemista loppututkintoa ei koskaan tullut. Lue lisää »
Kristinuskosta pakinoihin ja kommunismiin
Vastarannankiiskinä ja boheemina taiteilijana tunnettu Pentti Saarikoski oli nuoruudessaan uskovainen ja muutenkin mallikelpoinen nuorukainen. Varttuessaan hän kuitenkin alkoi yhä enemmän kyseenalaistaa yhteiskunnan normeja ja kapinoida niitä vastaan. Lue lisää »
Juhani Ahosta Ylen Elävässä arkistossa ja muualla verkossa
Ylen Elävä arkisto tarjoaa tallenteina Sakari Brofeldtin mustoja sedästään Juhani Ahosta, pohdintaa Tuusulanjärven taiteilijayhteisöstä sekä maistiaisia Rautatie-kirjan filmatisoinnista. Lue lisää »
Sāmavedan tekstien metsästystä
Intian rikkaassa kulttuurissa tutkittavaa riittää. Voi löytää vaikka 2500–3000 vuotta vanhoja Veda-tekstejä, jotka ovat pysyneet tieteelle tuntemattomina! Opettajani Pentti Aalto ehdotti väitöskirjani aiheeksi Drāhyāyaṇa-Śrautasūtraa, jota suomalainen J. N. Reuter alkoi julkaista vuonna 1904. Se kuuluu Sāmavedaan (SV), Veda-rituaaleja osaltaan kuvaavaan "uhrilaulujen tietoon" ja on nuorempi versio 500 eKr syntyneestä Lāṭyāyana- Śrautasūtrasta. Tutkin teosten suhdetta toisiinsa ja kaikkiin muihin SV-teksteihin. Lue lisää »
Paasikiven valinta presidentiksi – Ylen Elävä arkisto
Kun Carl Gustaf Emil Mannerheim erosi vuona 1946 presidentin virasta terveydellisten ja poliittisten syiden vuoksi, eduskunta valitsi hänen tilalleen poikkeuslailla Juho Kusti Paasikiven. Ylen Elävän arkiston tallenne ohjelmasta Presidentinvaali 1946. Lue lisää »
Tiedon käytön muuttuva maailma
Tiedon käyttö muuttuu jatkuvasti. Totumme siihen, että suuri osa tutkimuksista ja tutkimusaineistoista voidaan tänään tuottaa elektronisena tai saada käyttöön verkossa. Digitaalisten aineistojen saatavuus ohjaa todennäköisesti entistä enemmän tutkimusta ja sitä mitä tutkitaan. Tutkimushankkeiden tuottamien elektronisten aineistokorpusten määrä kasvaa nopeasti. Tutkimukselle on yhä tärkeämpää mitä digitoidaan, mitä tallennetaan pysyvästi, mitä julkaistaan elektronisena, mitä on avoimesti käytössä verkossa. Lue lisää »
Filosofia ja tieteet
Ylen Elävän arkiston tallenteessa vuodelta 2005 Ilkka Niiniluoto kertoo filosofian suhteesta tieteisiin. Lue lisää »
Maailmankuva ja maailmankatsomus
Ylen Elävän arkiston tallenteessa vuodelta 2005 Ilkka Niiniluoto kertoo ajatuksiaan tiedosta, tieteestä ja maailmaa koskevista käsityksistä. Lue lisää »
Kirjallisuuden palvelija Tuomas Anhava
Ylen Elävän arkiston tallenteessa vuodelta 1961 Tuomas Anhava kertoo kirjailijan yhteiskunnallisuudesta. Lue lisää »
Kuusi runoilijaa – Ylen Elävä arkisto
Ylen Elävän arkiston tallennevideossa vuodelta 1948 esitellään kuusi kansalliskirjallisuutemme merkkimiestä. Kansanrunoudentutkija Elsa Enäjärvi-Haavio on mukana videolla puolisonsa Martti Haavion eli P. Mustapään kanssa. Ohjelmassa Elsaa ja Marttia sekä heidän viittä lastaan kuvataan kesähuvilallaan Sammatissa. Lue lisää »
Susanna Petterssonista muualla verkossa
Susanna Petterssonin julkaisutoiminta Lue lisää »