Runokuningas Runebergia palvottiin alkuun miltei pyhimyksenä, eikä vuonna 1938 radioidusta juhlareportaasistakaan puutu ylevää henkeä. Myös myöhemmät kirjallisuusmiehet Kai Laitinen ja Lars Huldén jakavat kansalliskirjailijalle tunnustusta. Ylen Elävä arkisto tarjoaa Runebergiin liittyen useita ääninäyteaarteita. Lue lisää »
Ylen Elävän arkiston tallenne Veikko Antero Koskiniemen 75-vuotishaastattelusta 5.7.1960 Lue lisää »
Opinnäyteohjaus on kiehtovimmillaan, kun ohjattavan aihe vie ohjaajankin aivan uusille urille. Marraskuussa 2014 väitellyt Maija Hirvonen teki väitöskirjansa kuvailutulkkauksesta. Näin minäkin tulin perehtyneeksi millaiset mahdollisuudet näkövammaisilla on saada selvää, jopa nauttia aikamme audiovisuaalisesta kulttuurista. Lue lisää »
Emil Nestor Setälä (1864–1935) vaikutti Suomen historiaan monella tavalla kielitieteilijänä ja itsenäisyysvaiheen merkittävänä valtiomiehenä. Ylen Elävän arkiston katkelma Setälän puheesta on vuodelta 1923. Lue lisää »
Tänä päivänä runoilijana paremmin tunnetulla Eino Leinolla oli pitkä ura myös lehtimiehenä. Hän aloitti lehtityön jo toimimalla koulunsa lehden Vasaman päätoimittajana. Lehtialalle ryhtymisessä keskeinen vaikuttaja oli hänen vanhempi veljensä Kasimir. Leino perusti 20-vuotiaana veljensä kanssa aikakauslehden Nykyaika. Lue lisää »
Pentti Saarikoski kirjoittautui Helsingin yliopistoon vuonna 1954. Hän opiskeli ahkerasti Rooman ja Kreikan kirjallisuutta, estetiikkaa sekä kansanrunoutta. Arvosanoja Saarikoski ei kuitenkaan juuri suorittanut. Opiskelutoveri Matti Klingen mukaan tämä johtui siitä, että Saarikoski kärsi jonkinasteisesta tenttikammosta. Akateemista loppututkintoa ei koskaan tullut. Lue lisää »
Vastarannankiiskinä ja boheemina taiteilijana tunnettu Pentti Saarikoski oli nuoruudessaan uskovainen ja muutenkin mallikelpoinen nuorukainen. Varttuessaan hän kuitenkin alkoi yhä enemmän kyseenalaistaa yhteiskunnan normeja ja kapinoida niitä vastaan. Lue lisää »
Ylen Elävä arkisto tarjoaa tallenteina Sakari Brofeldtin mustoja sedästään Juhani Ahosta, pohdintaa Tuusulanjärven taiteilijayhteisöstä sekä maistiaisia Rautatie-kirjan filmatisoinnista. Lue lisää »
Kun Carl Gustaf Emil Mannerheim erosi vuona 1946 presidentin virasta terveydellisten ja poliittisten syiden vuoksi, eduskunta valitsi hänen tilalleen poikkeuslailla Juho Kusti Paasikiven. Ylen Elävän arkiston tallenne ohjelmasta Presidentinvaali 1946. Lue lisää »
Ylen Elävän arkiston tallenteessa vuodelta 2005 Ilkka Niiniluoto kertoo filosofian suhteesta tieteisiin. Lue lisää »
Ylen Elävän arkiston tallenteessa vuodelta 2005 Ilkka Niiniluoto kertoo ajatuksiaan tiedosta, tieteestä ja maailmaa koskevista käsityksistä. Lue lisää »
Ylen Elävän arkiston tallenteessa vuodelta 1961 Tuomas Anhava kertoo kirjailijan yhteiskunnallisuudesta. Lue lisää »
Ylen Elävän arkiston tallennevideossa vuodelta 1948 esitellään kuusi kansalliskirjallisuutemme merkkimiestä. Kansanrunoudentutkija Elsa Enäjärvi-Haavio on mukana videolla puolisonsa Martti Haavion eli P. Mustapään kanssa. Ohjelmassa Elsaa ja Marttia sekä heidän viittä lastaan kuvataan kesähuvilallaan Sammatissa. Lue lisää »
Susanna Petterssonin julkaisutoiminta Lue lisää »
Kymmenen vuotta sitten Tapio Nurmisen piti ruveta tekemään väitöskirjaa itähämäläisten miesten sotakokemuksesta, mutta sille ei kerrassaan löytynyt aikaa yrityksen pyörittämisen rinnalla. Hän on silti julkaissut satunnaisesti tutkimusaiheeseen liittyviä artikkeleja; tähän mennessä niitä on kertynyt puolisentusinaa. Lue lisää »
Ylen Elävän arkiston tallennevideossa vuodelta 1948 esitellään kuusi kansalliskirjallisuutemme merkkimiestä. Martti Haavio eli P. Mustapään seurassa kesähuvilalla Sammatissa nähdään hänen vaimonsa Elsa Enäjärvi-Haavio sekä heidän viisi lastaan. Lue lisää »
Juho Kusti Paasikivi neuvotteli Suomen kantaa Neuvostoliiton ehdottamaan YYA-sopimukseen ulkoministeri Carl Enckellin sekä varapuhemies Urho Kekkosen kanssa. Lue lisää »
Ylen Elävän arkiston tallenne avaa näkymää Jean Sibeliukseen kotioloihin. Lue lisää »
CMX:n pojat esiintymässä Ylen Lista-ohjelmassa vuonna 1996 (Ylen Elävän arkiston tallenne). Lue lisää »
Lotte Tarkan mukaan vanhan runokulttuurin ainutlaatuisuus myös velvoittaa: ”Aineisto on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen ja lavealti dokumentoitu. Kansainvälisen tutkijayhteisön kiinnostus on suurta, mutta itse runot ovat kuitenkin kielimuurin takana, ja runokieltä taitavien velvollisuus on tuottaa tietoa tästä maailmanperintökohteesta. Sitähän nämä runot ovat. Ja arkistot, joissa niiden muistiinpanoja säilytetään.” Lue lisää »
