Pentti Saarikoski kirjoittautui Helsingin yliopistoon vuonna 1954. Hän opiskeli ahkerasti Rooman ja Kreikan kirjallisuutta, estetiikkaa sekä kansanrunoutta. Arvosanoja Saarikoski ei kuitenkaan juuri suorittanut. Opiskelutoveri Matti Klingen mukaan tämä johtui siitä, että Saarikoski kärsi jonkinasteisesta tenttikammosta. Akateemista loppututkintoa ei koskaan tullut.
Kun opinnot jäivät, Saarikoski keskittyi kirjoittamiseen. Hänen ensimmäinen runokokoelmansa Runoja ilmestyi vuonna 1958. Nuoren runoilijan ensimmäiset teokset seurasivat suomalaisen 1950-luvun modernismin linjoja. Saarikoski alkoi kuitenkin ottaa etäisyyttä valtavirtana näkemäänsä modernismiin jo 1960-luvun alkuvuosina.
Voimakkaita varhaisia esikuvia Saarikoski etsi myös antiikin runoilijoista. Hän muun muassa vertasi itseään hyvin ristiriitaiseen roomalaisrunoilija Catullukseen. Hän näki itsensä myös modernina versiona Odysseuksen kaltaisesta seikkailijasta.
Saarikosken omaksuma boheemin taiteilijan rooli on kenties seikka, josta hänet parhaiten muistetaan. Hänellä oli vaikea alkoholiongelma, eikä hän pelännyt esitellä sitä ja itseään lehdistössä. Julkisuuden avulla hän kasvatti tietoisesti omaa mainettaan, ja hänestä tulikin jo varhain eräänlainen rappiolla olevan taiteilijan perikuva. Saarikosken julkisuudenkaipuussa oli vahvoja narsistisia piirteitä. Hän kertoi itse, ettei tuntisi olevansa olemassakaan ellei hänestä koko ajan puhuttaisi. Saarikoskea tutkineen Pekka Tarkan mukaan alkoholinkäyttö kuitenkin haittasi työntekoa siinä määrin, että se näkyy tuotannon laadussa.
Tärkeimpinä teoksinaan Saarikoski piti itse Tiarnia-trilogiaa. Sen ensimmäinen teos Tanssilattia vuorella ilmestyi vuonna 1977, kun runoilija oli muuttanut Ruotsiin. Pitkän ongelmallisen ja heikompilaatuisen tuotannon kauden jälkeen Saarikoski sai Tarkan mukaan taas aikaan erittäin korkealaatuista runoutta. Tiarnia-sarja jäi Saarikosken viimeiseksi suurteokseksi.
Runotuotannon ohella Saarikoski piti tärkeimpänä jälkipolville jättämänään tuotoksena päiväkirjojaan. Hän nimittäin piti päiväkirjaa koko kirjailijanuransa aikana ja näki päiväkirjansa miltei täydellisenä kuvana itsestään, runoilijasta.
Saarikoski teki myös merkittävän elämäntyön kääntäjänä. Hän suomensi uransa aikana yli 70 teosta. Niiden joukossa löytyy runoutta aina Homeroksen Odysseiasta Henrik Ibsenin Peer Gyntiin sekä muun muassa Matteuksen evankeliumin suomennos.
Pentti Saarikoski oli legenda jo eläessään
Vuonna 1998 valmistuneessa henkilökuvassa Pentti Saarikosken (1937–1983) tunteneet henkilöt eri aikakausilta pohtivat, millainen mies hän oikein oli. Arkistohaastatteluiden ansiosta myös Saarikoski itse saa puheenvuoron tässä Ylen Elävän arkiston tallenteessa.
Yle, Pentti Saarikoski – näkymiä (otteita), ”Pentti Saarikoski oli legenda jo eläessään”, Ylen Elävän arkiston tallenne. Viitattu 31.3.2015.
Lähteet
