Riho Grünthal
Päivän humanisti

Riho Grünthal

Riho Grünthal on suomalais-ugrilaisiin kieliin ja Itämeren alueen kehitykseen erikoistunut kielentutkija. Hän on erityisesti keskittynyt tutkimaan kielen ja kieliyhteisöjen muuttumista eri näkökulmista. Grünthal toimii Helsingin yliopistossa itämerensuomalaisten kielten professorina ja suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien oppiainevastaavana. Vapaa-ajalla hän mielellään kalastaa ja toisinaan rapsuttaa sormiensa välistä kalansuomuja.

Riho Grünthal

22.5.1964, Helsinki

Filosofian kandidaatti 1990 (itämerensuomalaiset kielet, sivulaudatur suomalais-ugrilaisessa kielentutkimuksessa 1991), filosofian lisensiaatti 1996 ja filosofian tohtori 2003 (itämerensuomalaiset kielet), Helsingin yliopisto

Itämerensuomalaisten kielten professori 2005-, Helsingin yliopisto

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tutkija 1991–1992
M. A. Castrénin seuran ja opetusministeriön projektisihteeri 1992–1993
Itämerensuomalaisten kielten assistentti 1993–1999
Helsingin yliopiston tutkija 1999–2002
Suomalais-Ugrilaisen Seuran sihteeri 1994–2003
Itämerensuomalaisten kielten professori 2003–2005 (ma.), Helsingin yliopisto

Julkaisut ja muu tieteellinen toiminta
Tärkeimpiä tutkimusteemoja ovat itämerensuomalaiset ja Volgan alueen suomalais-ugrilaiset kielet, kielen ja kieliyhteisöjen muutos, kielten varhaishistoria, kielitypologia, kielisosiologia ja etymologia.

Kuva: Lena Salmi
Tekstit: Riho Grünthal, Riitta-Ilona Hurmerinta (toim.)

Millainen on 2000-luvun vepsäläinen kieliyhteisö?

Vepsä on yksi monista uhanalaisista suomen lähisukukielistä. Sen puhujamäärän arvellaan olevan nykyään vain runsaat 3 000. Kieli ei enää siirry vanhemmilta lapsille, eikä sillä ole vakiintunutta asemaa kouluopetuksessa, sähköisessä mediassa eikä kaupungistuneessa yhteiskunnassa. Silti nykymaailma määrittää vepsäläistenkin elämän. Mitä kielelle tapahtuu?

Lue lisää

Kentällä ja kynän varressa

Elokuussa 2013 teimme tutkimusryhmämme tutkijoiden ja opiskelijoiden kanssa retken Mordvan tasavallan ersäläiskyliin. Jalkauduimme sinne, missä kieltä käytetään ja mistä saisi tuoretta aineistoa. Toivoimme tapaavamme ystävällisiä kielenoppaita, mutta meidät otettiin vastaan kuin juhlavieraat. Käsikirjoitus muuttui, ja 20-henkinen ryhmämme olikin delegaatio. Juhlia juhlien perään. Niiden väliin kaipasimme arkista pakerrusta. Saimme lopulta molempia. Etnografisessa työskentelytavassa piilee oma yllätyksellisyytensä.

Lue lisää

Kadonneen kieliyhteisön jäljillä

Mitä jää jäljelle, kun kieliyhteisö on täysin sammunut, eikä kukaan enää puhu kieltä äidinkielenään? Tätä professori Riho Grünthal kysyi ryhtyessään tarkastelemaan Kuurinmaalla Luoteis-Latviassa puhutun liivin kielen perintöä jälkeen jääneelle maailmalle. Vastaukseksi hän sai uusia kysymyksiä, kuten tutkimuksessa usein käy.

Lue lisää

Elämää Helsingin yliopistossa

Opiskelu ja työskentely Helsingin yliopistossa on tuntunut toistuvasti jatkuvalta juhlalta. Se on monipuolinen ja dynaaminen organisaatio, yhteiskunta pienoiskoossa eri-ikäisine verkostoineen. Opiskeluaikana pääsin heti aloitusvuonna vanhempien opiskelijoiden verkostoihin, avain erilaiseen todellisuuteen. Yliopiston kätköistä löysin puolisonikin, kuten aika moni muukin.

Lue lisää