Kentällä ja kynän varressa

Elokuussa 2013 teimme tutkimusryhmämme tutkijoiden ja opiskelijoiden kanssa retken Mordvan tasavallan ersäläiskyliin. Jalkauduimme sinne, missä kieltä käytetään ja mistä saisi tuoretta aineistoa. Toivoimme tapaavamme ystävällisiä kielenoppaita, mutta meidät otettiin vastaan kuin juhlavieraat. Käsikirjoitus muuttui, ja 20-henkinen ryhmämme olikin delegaatio. Juhlia juhlien perään. Niiden väliin kaipasimme arkista pakerrusta. Saimme lopulta molempia. Etnografisessa työskentelytavassa piilee oma yllätyksellisyytensä.

Professorin työhön kuuluvat pitkät tunnit tietokoneruudun edessä, mutta myös kohtaamiset erilaisten ihmisten kanssa. Jos vieraisille lähdetään, on sopeuduttava vieraan rooliin. Mordvan tasavallassa paikallisille isännillemme – niitä löytyi joka kylästä lisää ja lisää – oli tärkeää saada jutella kaukaisten vieraiden kanssa. Kokemuksen oli yhteinen muiden tutkijoiden ja opiskelijoiden kanssa, lisää päivitettävää tuoretta tietoa talvikuukausiksi.

Kirjoittaja Riho Grünthal

Riho Grünthal

22.5.1964, Helsinki

Filosofian kandidaatti 1990 (itämerensuomalaiset kielet, sivulaudatur suomalais-ugrilaisessa kielentutkimuksessa 1991), filosofian lisensiaatti 1996 ja filosofian tohtori 2003 (itämerensuomalaiset kielet), Helsingin yliopisto

Itämerensuomalaisten kielten professori 2005-, Helsingin yliopisto

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tutkija 1991–1992
M. A. Castrénin seuran ja opetusministeriön projektisihteeri 1992–1993
Itämerensuomalaisten kielten assistentti 1993–1999
Helsingin yliopiston tutkija 1999–2002
Suomalais-Ugrilaisen Seuran sihteeri 1994–2003
Itämerensuomalaisten kielten professori 2003–2005 (ma.), Helsingin yliopisto

Julkaisut ja muu tieteellinen toiminta
Tärkeimpiä tutkimusteemoja ovat itämerensuomalaiset ja Volgan alueen suomalais-ugrilaiset kielet, kielen ja kieliyhteisöjen muutos, kielten varhaishistoria, kielitypologia, kielisosiologia ja etymologia.

Kuva: Lena Salmi
Tekstit: Riho Grünthal, Riitta-Ilona Hurmerinta (toim.)