Professori Pirjo Lyytikäinen on tutkinut suomalaisen kirjallisuuden moderneja kehityslinjoja ja niiden yhteyttä kansainvälisiin virtauksiin, lajitraditioihin ja filosofisiin muoteihin. Kirjallisten tekstien, lajimallien ja periodisten repertuaarien vuorovaikutus ja tekstienväliset yhteydet nousevat tässä keskeisesti esiin. Lyytikäisen tutkimuskohteina ovat olleet keskeiset suomalaisen modernisoituvan kirjallisuuden avaintekstit ja klassikkokirjailijat.

Kotimaisen kirjallisuuden tutkijan ja opettajan työhön liittyy toimiminen järjestöissä, jotka edistävät kirjallisuuden asemaa, sitä koskevan tiedon tuottamista, levittämistä ja tallentamista. Tärkein toimintakenttä alan ammatillisen järjestön eli Kirjallisuudentutkijain Seuran lisäksi on Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS).

Kirjallisuus kirjoitetaan lukijoille – vasta luettuna teos saavuttaa tarkoituksensa. Kirjat ja kirjailijat kuitenkin tavallaan luovat tai ennakoivat yleisönsä. Muotojen ja sisältöjen valinnoilla tuotetaan, tietoisesti tai huomaamatta, mallilukija: kaikki teokset kutsuvat lukemaan tietyllä tavalla ja puhuttelevat tietynlaista lukijaa. Teoksen todellinen lukija ei aina samastu tai halua samastua tähän puhuteltuun, mutta todellisen lukijan kyky muuntautua sellaiseksi lukijaksi, jota teos kaipaa, on avain teoksen ymmärtämiseen – ja usein myös siihen, että lukija kykenee nauttimaan teoksesta täysipainoisesti.

Urani ikimuistoisiin hetkiin kuuluu osallistuminen seminaariin ja juhlaan, jonka järjestivät 60-vuotispäiväni kunniaksi nuoret lupaavat tutkijat, joiden väitöskirjoja olin aiemmin ohjannut. Siinä huipentui professorin työn palkitsevimpiin kuuluva osa-alue; se että saa olla luomassa oman oppialansa ja yliopistonsa tulevaisuutta ohjaamalla lahjakkaita nuoria, joiden ansiosta tutkimuksen horisontti avartuu vastaamaan uuden ajan haasteisiin.

Haaveeni on mitä suurimmassa määrin tunneasia ja samalla vakava tutkimuskysymys. Toivoisin, että näkisin vielä valmiina ja julkaistuna kirjan, jonka työnimeksi sopisi vaikkapa ”Suomalaiset tunteet: suomalaisen kirjallisuuden tunnehistoria”. Sen perustana on kotimaisessa kirjallisuudessa nyt käynnistetty kirjallisuuden ja tunteiden tutkimus. Siihen kuuluu uusi Kirjallisuus ja tunteet -hankkeeni, johon kuuluu toistaiseksi neljä kotimaisen kirjallisuuden tutkijaa Helsingin yliopistosta.

• ”Pirjo Lyytikäiselle Tietokirjailijapalkinto”, Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkouutinen

• ”Tietokirjailijapalkinnot Pirjo Lyytikäiselle, Olli Löytylle, Matti Myrskylle, Rea Peltolalle ja Jouko Rikkiselle”, Suomen tietokirjailijat ry:n uutinen 25.10.2014

• ”Professori tökkii horroksessa uinaillutta kirjallisuudentutkimusta”, Helsingin Sanomat 9.10.2013

• ”Professori Pirjo Lyytikäinen ICLA:n valtuustoon”, Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkouutinen 30.11.2010