Kristiina Rikman
Päivän humanisti

Kristiina Rikman

Kristiina Rikman on kääntänyt satoja suosittuja ulkomaisia teoksia suomen kielelle. Alun perin toimittajaksi suunnittelut Rikman päätti yliopistolla järjestetyn kurssin jälkeen suuntautua kääntäjäksi ja sillä tiellä hän on edelleen. Rikmanin repertuaari on laaja, ja vuosien mittaan hän on päässyt suomentamaan niin Astrid Lindgreniä kuin Philip Rothia, puhumattakaan pitkäaikaisesta käännöstyöstä John Irvingin teosten parissa.

Kristiina Rikman

Kristiina Rikman
23.11.1947 Lahti

HuK 1972 (suomen kieli, kotimainen kirjallisuus, fonetiikka), Helsingin yliopisto

Freelance-kääntäjä 1972-, kaunokirjallisuus
Suomentamisen kurssin opettaja 1981–1989, Helsingin yliopisto

Suomentanut lasten- ja nuorten kirjallisuutta, salapoliisiromaaneita, matkaoppaita, tietokirjallisuutta, kuunnelmia ja nykyaikaista romaanikirjallisuutta ruotsin ja englannin kielestä usealle eri kustannustalolle.

Luottamustoimet
Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton hallitus 1992–1993
SKTL:n kirjallisen jaoston puheenjohtaja 1993–1995
Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton puheenjohtaja vuosina 1996–1998 ja 1998–1999.
Forum Artis ry:n hallitus 1994–95 ja 1996–1997; varapuheenjohtaja 1997–1998; hallitus 1999–2004 ja 2007
Opetusministeriön Taisto II toimikunta 1999
Valtion kirjallisuustoimikunta, vpj. 2001–2003 ja 2004–2006
Finlandia-kirjallisuuspalkintoraati 2011

Palkinnot ja tunnustukset
Pro Finlandia -mitali 2014
Erkki Reenpää-kääntäjäpalkinto 2012
SKTL:n kultainen ansiomerkki 2000
Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton hopeinen ansiomerkki 1990
Taiteilijaeläke 2008
WSOY:n kääntäjäpalkinto 2004
Helsingin kaupungin apuraha 1993
Suomen kulttuurirahaston apuraha vv. 1982, 1988, 1998, 2000, 2006 ja 2008
Valtion 5-vuotinen taiteilija-apuraha 2001–2005
Valtion 3-vuotinen taiteilija-apuraha 1984–1986 ja 1995–1997
Valtion 1-vuotinen taiteilija-apuraha vuosina 1981 ja 1992
Valtionpalkinto 1981 ja 2008

Kuva: Riitta Virtasalmi
Tekstit: Kristiina Rikman
(Tero Juutilainen, toim.)

Olin perheen iltatähti jolle luettiin lapsena paljon, ja olen itse lukenut paljon lukemaan opittuani. Lukeminen siivitti kertomista – suullinen ilmaisu oli minulle helppoa. Minulla oli onni saada ensin Lahden tyttölyseossa ja sitten Sysmän yhteiskoulussa opettajia (Väinö Kamu ja Aila Simula), jotka kannustivat sekä lukemaan että kirjoittamaan. Harrastin teininä näyttelemistä, pyrin ylioppilaaksi kirjoitettuani teatterikouluunkin, pääsemättä. Sain ylioppilasaineesta arvosanan laudatur+ ja pääsin syksyllä 1967 Helsingin yliopistoon lukemaan sekä äidinkieltä että kotimaista kirjallisuutta ja fonetiikkaa.

Lue lisää

Minulta on monesti kysytty miksi en kirjoita ”jotain omaa”. Vastaan että kaikki suomennokseni ovat omaa tuotantoani. Suomentajan tärkein työkalu on suomen kieli. Kääntäjä tuottaa lähdekielestä äidinkielelleen kirjallisuutta, jonka pitää täyttää samat laadulliset ja taiteelliset vaatimukset kuin suomalaisen kirjailijan tuotosten. Hyvää suomennosta lukee ajattelematta alkukieltä.

Lue lisää

Olen ollut alalla niin pitkään, että voin jo katsoa uraputkeani kriittisin silmin. Minulle on siunaantunut monta ns. omaa kirjailijaa, joiden tuotantoa olen suomentanut laidasta laitaan. Amerikkalaisen John Irvingin tähänastisen tuotannon olen suomentanut kokonaan; uusin romaanikäsikirjoitus vielä odottaa kääntämistä. Kirjailijan tyyli ja tematiikka ovat tulleet niin tutuiksi, että hämäävästi kuvittelen tuntevani hänet myös ihmisenä paremmin kuin tunnenkaan, vaikka olemme toki tavanneet lukuisia kertoja vuosien varrella.

Lue lisää

Olen yrittänyt parhaani mukaan kohottaa suomalaisen kääntäjäkunnan profiilia toimimalla aktiivisesti yhdistyselämässä. Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton puheenjohtajana heilutin nuijaa kaksi kautta ja vielä pitemmän rupeaman istuin 1990-luvulla taiteilijajärjestöjen yhteistyöelimen Forum Artisin hallituksessa. 2000-luvun alussa edustin suomentajia valtion kirjallisuustoimikunnan varapuheenjohtajana kuuden vuoden ajan ja pääsin osaltani vaikuttamaan kääntäjien pitkien taiteilija-apurahojen vakiinnuttamiseen.

Lue lisää

Helsingin yliopisto tarjosi minulle valmiudet työhön jota rakastan. Se tarjosi myös elämänikäisiä ystävyyksiä ja tilaisuuden jakaa tietoa ja osaamista kääntäjiksi aikoville. Eikä sovi unohtaa niitä tunteja, joita vietettiin maailmaa parantaen yliopiston kuppilassa!

Lue lisää

John Irving:

  • Garpin maailma, 1980, Tammi, KK
  • Kaikki isäni hotellit, 1981, Tammi, KK
  • Oman elämänsä sankari, 1985, Tammi, KK
  • Vesimies, 1991,Tammi, KK
  • Välisarjan avioliitto, 1984, Tammi, KK
  • Ystäväni Owen Meany, 1989, Tammi, KK
  • Sirkuksen poika, 1994, Tammi, KK
  • Tuulesta temmattu tyttöystävä, 1996, Tammi
  • Leski vuoden verran, 1998, Tammi, KK
Lue lisää