Jyrki Kalliokoski
Päivän humanisti

Jyrki Kalliokoski

Professori Jyrki Kalliokoski tarkastelee suomen kieltä monikielisyyden näkökulmasta. Hän on kiinnostunut kielellisten resurssien moninaisuudesta ja niiden sujuvasta käytöstä ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Kalliokoski nauttii siitä, että voi työssään päivittäin kohdata erilaisten suomen kielten kirjon.

Jyrki Kalliokoski

Jyrki Tapio Kalliokoski
16.11. 1956, Helsinki

Filosofian kandidaatti 1982 ja filosofian tohtori 1989 (suomen kieli), Helsingin yliopisto

Suomen kielen professori 1999-, Helsingin yliopisto
Varttunut tukija 2000–2001, Suomen Akatemia
vt. professori, suomen kieli 1997–1999, Helsingin yliopisto
ma. apulaisprofessori, suomi toisena kielenä 1995–1997, Helsingin yliopisto
vt. apulaisprofessori, suomen kieli 1992 ja 1994, Helsingin yliopisto
Suomen kielen ja kirjallisuuden vieraileva lehtori 1990–1991, Rijksuniversiteit te Groningen
Yliassistentti 1990–1995, Helsingin yliopisto
Assistentti, 1984–1990, Helsingin yliopisto
Suomen kielen ja kulttuurin lehtori 1983–1984, Uniwersytet im. A. Mickiewicza (Pozna­ń)

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta

Tutkimusalat: suomi toisena kielenä, tekstintutkimus ja kaunokirjallisuuden kieli

Huomionosoituksia
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kultainen ansiomerkki 2011
Kunniajäsen, Suomi toisena kielenä opettajat ry 2012
Tiedeyhteisön kultainen ansiomerkki 30 vuoden palveluksesta tieteen hyväksi (Tieteellisten seurojen valtuuskunta ja Suomen yliopistot ry) 2015

Kuva: Sasa Tkalcan
Tekstit: Jyrki Kalliokoski, Riitta-Ilona Hurmerinta (toim.)

Kenelle suomi kuuluu?

Jyrki Kalliokosken professuurin opetusala on suomi toisena kielenä sekä kansainvälisille opiskelijoille tarkoitettu oppiaine Suomen kieli ja kulttuuri. Hän lähestyy tutkimuksissaan toisen kielen käyttöä, kielenoppimista ja monikielisyyttä selvittääkseen, miten kommunikaatio kielelliseltä taustaltaan erilaisten ihmisten välillä toimii.

Lue lisää

Mikä pitää tekstin koossa?

Väitöskirjani tein suomen kielen ja-sanasta. Sitä saikin selitellä. Tämä kokemus jätti mm. sellaisen jäljen, että nykyään seminaarilaisteni yhtenä osasuorituksena on muotoilla oma gradunaiheensa niin, että sen pystyy yhdellä virkkeellä kertomaan uteliaille kyselijöille kahvilla tai kapakassa.

Lue lisää

Onko kaunokirjallisuudella kieltä?

Halusin tehdä oman graduni kirjallisuuden kielestä ja mieluiten sellaisesta kirjailijasta, jonka kieltä pidettiin vaikeana. Valitsin Volter Kilven, jota 1970–80-lukujen vaihteessa ei juuri tutkittu. (Sen jälkeen sitäkin enemmän!) Kilven kieli teki minusta lingvistin eikä se ole vuosien varrella päästänyt minusta kokonaan otettaan.

Lue lisää

Huomisen humanistit tulevat koulusta

Yliopisto kouluttaa opettajat Suomen kouluihin. Koulu tarjoaa maailmankuvan perustan ja rakennusaineet. Koulu vaikuttaa siihen, millainen näkemys meillä on eri tieteenaloista ja niiden merkityksestä elämässä. Kun pohditaan humanististen alojen vetovoimaa suhteessa luonnontieteisiin, on syytä kääntää katse kouluun ja siellä omaksuttuihin asenteisiin.

Lue lisää

Hallintoa ja jäsenyyksiä

  • Helsingin yliopiston kirjasto, Keskustakampuksen kirjastoneuvottelukunnan varapuheenjohtaja 2014-
  • Helsingin yliopisto, Opettajankoulutuksen neuvottelukunnan jäsen 2010-, puheenjohtaja 2013-
  • Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen 2008-
  • Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos, Helsingin yliopisto, johtaja 2010–2013
  • Suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos, Helsingin yliopisto, johtaja 2007–2009
  • Helsingin yliopisto, Yliopistokollegio, jäsen 2007–2010
  • Humanistinen tiedekunta, Helsingin…
Lue lisää