Yliopisto kouluttaa opettajat Suomen kouluihin. Koulu tarjoaa maailmankuvan perustan ja rakennusaineet. Koulu vaikuttaa siihen, millainen näkemys meillä on eri tieteenaloista ja niiden merkityksestä elämässä. Kun pohditaan humanististen alojen vetovoimaa suhteessa luonnontieteisiin, on syytä kääntää katse kouluun ja siellä omaksuttuihin asenteisiin.

Kieliä ja kulttuureita, niiden muutosta ja variaatiota koskevat perustiedot ja -taidot hankitaan kouluvuosien aikana. Humanistisen tiedekunnan kaikilta laitoksilta valmistuu aineenopettajia sekä yleissivistävään kouluun että aikuisoppilaitoksiin. Me tiedekuntamme opettajat ja tutkijat vaikutamme omalla työllämme siihen, millaisia opettajia aloiltamme valmistuu, millaista humanististen alojen opetus Suomen kouluissa on ja miten suomalaisten sukupolvet ymmärtävät itsensä osana ympäröivää yhteiskuntaa ja kulttuuria, mennyttä ja tulevaa.

Jos haluamme lisätä tietoa humanistisista aloista ja niiden keinoista ratkaista maailmamme ongelmia, on opettajankoulutus avainasemassa. Jos haluamme kouluista humanisteja, täytyy meidän muistaa vastuumme tulevien humanistien opettajien kouluttajana.

Professori Jyrki Kalliokoski on toiminut humanistisen tiedekunnan edustajana Helsingin yliopiston opettajankoulutuksen neuvottelukunnassa vuodesta 2010, parin viime vuoden ajan sen puheenjohtajana. Neuvottelukunta on yliopiston ja opettajankoulutuksen kannalta tärkeiden sidosryhmien ja yliopistoväen yhteistyöelin, johon kuuluu kuntien, ammattijärjestöjen, vanhempain, opetushallituksen ja tiedekuntien edustajia.

– Omalla alallani suurin osa opiskelijoista valmistuu opettajiksi. Suomen kielen opettajilla töitä riittääkin; viime vuosina heistä yhä useampi on työllistynyt suomi toisena kielenä -opettajaksi yleissivistävään kouluun tai aikuisoppilaitoksiin, toteaa Kalliokoski.

Tuoreiden peruskoulun opetussuunnitelmien ydinajatus on, että jokaisen aineen opettajan tehtävänä on tutustuttaa ja harjaannuttaa oppilaansa oman tieteenalansa kielenkäyttöön ja käsitteistöön. Kaikki opettajat ovat siis kielen opettaja. Tämän ymmärtäminen on erityisen tärkeää, jos haluamme edistää maahanmuuttajataustaisten koululaisten opintojen edistymistä ja sitä, että heistä yhä suurempi osa jatkaisi lukioon ja korkeakouluihin.

– Olin mukana laatimassa peruskoulun suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opetussuunnitelmaa. Olen myös toiminut ylioppilastutkintolautakunnan jäsenenä ja parhaillaan olen suomi toisena kielenä -ylioppilaskokeen sensori.