Takaisin

Matthias Castrén

Matthias Alexander Castrén
2.12.1813, Tervola – 7.5.1852, Helsinki

Filosofian kandidaatti 1836, filosofian maisteri 1836 ja filosofian tohtori 1844, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto
Dosentti,Suomen ja muinaisten pohjoisten kansanheimojen kielet, 1840, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto

Suomen kielen ja kirjallisuuden professori 1851–1852, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto

Tutkimusmatkat   
1841–1844 Venäjälle (osittain yhdessä Elias Lönnrotin kanssa)
1845–1848 Venäjälle ja Kiinaan (matkakumppanina Johan Bergstadt)

Palkinnot ja erityissaavutukset
Puolikas Demidovin palkinto
Pietarin keisarillisen tiedeakatemian jäsen 13.1.1849.

Kuva: WikimediaCommons
Tekstit: Tero Juutilainen

Kalevalan inspiroima

Matthias Castrénin opinnot alkoivat Keisarillisessa Aleksanterin Yliopistossa vuonna 1830. Opintielle ja yliopistoon pääseminen olivat Matthiakselle luonnollinen jatkumo, sillä molemmat hänen vanhemmistaan kuuluivat vanhoihin pappissukuihin sekä arvostivat oppineisuutta.

Yliopisto-opintojensa aikana Castrén luki niin kieliä kuin filosofiaakin. Lopullinen suuntautuminen tieteelliseen elämään sekä kansan-, että kielitieteen pariin tapahtui kuitenkin Kalevalan ilmestymisen myötä. Ystäväpiirinsä kautta, johon kuului Elias Lönnrot, Johan Vilhelm Snellman ja J.L. Runeberg, hän tutustui Suomen silloiseen kansallisromanttiseen ilmapiiriin ja ajatteluun. Lisäksi kielitieteeseen hän haki oppia Tanskan suunnalta. Matthias Castrén promovoitiin filosofian maisteriksi vuonna 1836.

Tuoreen maisterin silmissä siinsi tutkijan ura, ja Castrénin erityisenä kiinnostuksen kohteena olivat idässä sijaitsevat naapurikansat.  Tutkimukset johdattelivat häntä ympäri suuriruhtinaskuntaa, ja jopa Kiinaan asti. Tutkimusmatkat saattoivat venyä vuosien mittaiseksi, mutta tuottivat ainutlaatuisia aineistoja niin arkeologian kuin kielitieteenkin saralla. Aineistot ovat edelleen käyttökelpoisia. Iso kiitos siitä kuuluu Castrénin omaksumille ja kehittämille aineistonkeruuteorioille ja -metodeille.

Matkojen väliset ajat kuluivat pitkälti tutkimustuloksia julkaistaessa, seuraavan matkan valmisteluissa tai opetustehtävissä. Hän ehti myös avioitua Natalia Tengströmin kanssa vuonna 1849. 1850-luvulla avautui haku suomen kielen ja kirjallisuuden professuurin virkaan. Pätevöitymisen osoituksena toimi teos De affixis personalibus linguarum Altaicarum, joka edusti ”aikansa korkeatasoisinta vertailevaa kielentutkimusta”.  Castrén saikin professuurin, mutta ei ehtinyt hoitaa virkaa kalenterivuotta kauempaa. Hän oli tutkimusmatkoillaan saanut tuberkuloosin, joka oli levinnyt muun muassa suolistoon aiheuttaen hänen ennenaikaisen menehtymisen.

Kuva: Helsingin yliopistomuseo.​
Kuva: Helsingin yliopistomuseo.​

Lähteet:

Takaisin