Matthias Castrén
Päivän humanisti

Matthias Castrén

Matthias Castrén oli kielitieteen pioneeri, jonka vaikutus näkyy yhä tieteellisessä maailmassa. Useiden tutkimusmatkojen aikana hän kehitti ja hioi tutkimusmenetelmiään, minkä ansiosta hänen keräämänsä aineisto on yhä käyttökelpoista lähdemateriaalia niin kieli- kuin kansantieteellisesti. Ennenaikainen menehtyminen tuberkuloosin aiheuttamiin komplikaatioihin ei estänyt Castrénin saavutusten leviämistä, koska muut asiantuntijat huolehtivat hänen työnsä tulosten julkaisemisesta.

Matthias Castrén

Matthias Alexander Castrén
2.12.1813, Tervola – 7.5.1852, Helsinki

Filosofian kandidaatti 1836, filosofian maisteri 1836 ja filosofian tohtori 1844, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto
Dosentti,Suomen ja muinaisten pohjoisten kansanheimojen kielet, 1840, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto

Suomen kielen ja kirjallisuuden professori 1851–1852, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto

Tutkimusmatkat   
1841–1844 Venäjälle (osittain yhdessä Elias Lönnrotin kanssa)
1845–1848 Venäjälle ja Kiinaan (matkakumppanina Johan Bergstadt)

Palkinnot ja erityissaavutukset
Puolikas Demidovin palkinto
Pietarin keisarillisen tiedeakatemian jäsen 13.1.1849.

Kuva: WikimediaCommons
Tekstit: Tero Juutilainen

Kalevalan inspiroima

Matthias Castrénin opinnot alkoivat Keisarillisessa Aleksanterin Yliopistossa vuonna 1830. Opintielle ja yliopistoon pääseminen olivat Matthiakselle luonnollinen jatkumo, sillä molemmat hänen vanhemmistaan kuuluivat vanhoihin pappissukuihin sekä arvostivat oppineisuutta.

Lue lisää

Ensimmäinen kielitieteilijä

Tapani Salminen kuvaa osuvasti Matthias Castrénin jääneen paitsioon opiskeluaikojen tuttavuuksistaan johtuen tieteellisestä painotuksesta. Tutkimusmatkat ja vertailevan kielentutkimuksen uranuurtajuus nostavat kuitenkin hänet samaan kastiin Emil Lönnrotin ja J.V. Snellmanin kanssa.

Lue lisää