Virpi Hämeen-Anttila
Päivän humanisti

Virpi Hämeen-Anttila

Virpi Hämeen-Anttilan ihanne on renessanssin universaalioppinut. Maisteriksi hän valmistui laajalla aineyhdistelmällä ja kaikkiruokaisen humanistin tie on jatkunut yliopiston opettajana, kääntäjänä ja tieto- ja kaunokirjailijana. Tutkija-Virpin ala on Etelä-Aasian kirjallisuus ja kulttuuri. Kirjailija-Virpin ala puolestaan on kieli, mieli ja mennyt ja nykyinen maailma.

Virpi Hämeen-Anttila

Virpi Helena Hämeen-Anttila
15.10.1958, Espoo

Humanististen tieteiden kandidaatti 1987 ja filosofian maisteri 1996 (Etelä-Aasian tutkimus), Helsingin yliopisto

Kirjailija, opettaja, tutkija, kääntäjä
Tuntiopettaja 1997-, Helsingin yliopisto
Projektiapulainen 1983–1986, Indus-sinettien dokumentaatio ja julkaiseminen, Helsingin yliopisto
Kuvittaja (tieteellinen) 1988–1996, Weilin&Göös, Otava, Cambridge University Press, Tiede-lehti yms.
Kääntäjä 1996- (kielet englanti, ranska, sanskrit, pali, hindi, bengali, tamili), Suomen Itämainen Seura, Basam Books, Jalava
Kirjailija 2003-, Otava, WSOY, Minerva
Lahden kansainvälisen kirjailijakokouksen puheenjohtaja 2007, 2009, 2011 ja 2013
Kirjallisen työn tekijöiden tekijänoikeusjärjestö Sanasto ry:n puheenjohtaja 2012-

Tutkimusteemat
Sanskritin kieli ja Etelä-Aasian kirjallisuus, erityisesti esiklassisen ja klassisen ajan sanskritinkielinen kirjallisuus (600 eaa. – 1200 jaa.) ja sen sisällä kertomakirjallisuus ja rakenteet. Valmisteilla olevan väitöskirjan ja tärkeimmän julkaistun artikkelin aiheena on kehyskertomus-tekniikan synty ja kehitys sanskritinkielisessä kirjallisuudessa.

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta

Palkinnot ja erityissaavutukset
Eino Leinon palkinto 2002 (yhdessä Jaakko Hämeen-Anttilan kanssa)
Suomen kirjakauppiaiden Laila Hirvisaari -palkinto 2003
Vuoden tieteentekijän palkinto 2004
Vantaa-palkinto 2009 (yhdessä Jaakko Hämeen-Anttilan kanssa)

Kuva: Mirva Kakko/Otava
Teksti: Virpi Hämeen-Anttila (Kaija Hartikainen, toim.)

Toinen puoli minusta kuuluu tieteelle ja toinen puoli taiteelle. Onnellisin olen silloin, kun voin olla kokonainen. Tämä toteutuu parhaiten, kun suomennan ajallisesti tai paikallisesti kaukaista ja vaikeaa tekstiä, kirjoitan esseitä, jotka kulkevat faktan ja fiktion välimaastossa, tai teen taustatutkimusta kirjallisia töitä varten.

Lue lisää

Yliopistossa saa jo varhain tuta, mitä on pätkätyöläisen elämä. Opiskeluaikanani olin liian ujo ja kirjoihin hautautunut liittyäkseni opiskelijajärjestöihin, mutta kun astuin yliopiston ulkopuolelle harjoittamaan muita ammatteja, alkoi tuntua yhä tärkeämmältä tuoda esille tieteen ja taiteen ammatteja harjoittavien uran ja sosiaaliturvan ongelmia. Tähän tarjoutui ensin tilaisuus kirjoittamalla.

Lue lisää

Valistaminen on minulla verissä. Vaikka maailmassa on enemmän tietoa kuin koskaan, se ei meitä hyödytä, ellemme opi valikoimaan ja arvottamaan sitä. Siksi opettajia tarvitaan. Isoisäni oli työväen sivistyksen ystävä. Äitini haave oli tulla englannin ja latinan opettajaksi lukioon

Lue lisää