Takaisin

Virpi Hämeen-Anttila

Virpi Helena Hämeen-Anttila
15.10.1958, Espoo

Humanististen tieteiden kandidaatti 1987 ja filosofian maisteri 1996 (Etelä-Aasian tutkimus), Helsingin yliopisto

Kirjailija, opettaja, tutkija, kääntäjä
Tuntiopettaja 1997-, Helsingin yliopisto
Projektiapulainen 1983–1986, Indus-sinettien dokumentaatio ja julkaiseminen, Helsingin yliopisto
Kuvittaja (tieteellinen) 1988–1996, Weilin&Göös, Otava, Cambridge University Press, Tiede-lehti yms.
Kääntäjä 1996- (kielet englanti, ranska, sanskrit, pali, hindi, bengali, tamili), Suomen Itämainen Seura, Basam Books, Jalava
Kirjailija 2003-, Otava, WSOY, Minerva
Lahden kansainvälisen kirjailijakokouksen puheenjohtaja 2007, 2009, 2011 ja 2013
Kirjallisen työn tekijöiden tekijänoikeusjärjestö Sanasto ry:n puheenjohtaja 2012-

Tutkimusteemat
Sanskritin kieli ja Etelä-Aasian kirjallisuus, erityisesti esiklassisen ja klassisen ajan sanskritinkielinen kirjallisuus (600 eaa. – 1200 jaa.) ja sen sisällä kertomakirjallisuus ja rakenteet. Valmisteilla olevan väitöskirjan ja tärkeimmän julkaistun artikkelin aiheena on kehyskertomus-tekniikan synty ja kehitys sanskritinkielisessä kirjallisuudessa.

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta

Palkinnot ja erityissaavutukset
Eino Leinon palkinto 2002 (yhdessä Jaakko Hämeen-Anttilan kanssa)
Suomen kirjakauppiaiden Laila Hirvisaari -palkinto 2003
Vuoden tieteentekijän palkinto 2004
Vantaa-palkinto 2009 (yhdessä Jaakko Hämeen-Anttilan kanssa)

Kuva: Mirva Kakko/Otava
Teksti: Virpi Hämeen-Anttila (Kaija Hartikainen, toim.)

Faktaa ja fiktiota

Toinen puoli minusta kuuluu tieteelle ja toinen puoli taiteelle. Onnellisin olen silloin, kun voin olla kokonainen. Tämä toteutuu parhaiten, kun suomennan ajallisesti tai paikallisesti kaukaista ja vaikeaa tekstiä, kirjoitan esseitä, jotka kulkevat faktan ja fiktion välimaastossa, tai teen taustatutkimusta kirjallisia töitä varten.

”Kovaa” tutkimusta teen vanhojen sanskrittekstien parissa. Väitöskirjani käsittelee päätutkimusaihettani, jossa yhdistyvät tekstieksegeesi ja kirjallisuudentutkimus. Työ seuraa kehyskertomustekniikan historiaa sen alkulähteistä (800 – 600 eaa. syntyneet brahmana-tekstit) täysin kehittyneisiin muotoihin (klassisen ajan suuret satusyklit). Varhaista kehyskertomusta koskeva tutkimukseni on luonnoksena pitkässä artikkelissani varhaisesta Sunahsepa-legendasta (2001). Loppupäätä edustaa Pañcatantra-tarinasykliä käsittelevä laaja englanninkielinen pro gradu -työni. Olen rakentanut näiden väliin ajallista ja temaattista siltaa mm. hindulaisten eeposten ja buddhalaisten jataka-tarinoiden kautta narratologian teorioita hyväksi käyttäen.

Uusin kirjallinen projektini on Björk-sarja. Tämä historiallinen rikosromaanisarja sijoittuu 1920-luvun alun Helsinkiin. Ensimmäinen osa Yön sydän on jäätä (järjestyksessä kahdestoista romaanini) ilmestyi 2014 ja toinen osa Käärmeitten kesä tulee painosta toukokuun lopulla 2015. Kolmas osa on tekeillä. Romaaneissa on tärkeässä osassa historian hetki ja paikka, Helsinki modernin ajan kynnyksellä ja Suomi itsenäisyyden ensimmäisinä vuosina, jolloin poliittinen ilmapiiri oli epävakaa, sisäisiä ja ulkoisia uhkia riitti ja rikollisuus rehotti. Taustatyö kirjastoissa ja arkistoissa ja kaikenlaatuisia lähteitä jäljittäessä on ollut erittäin nautinnollista, koska voin käyttää tutkijantaitojani monenlaisen aineiston läpikäymiseen. Minulle on iloa siitä, että olen oppinut juurta jaksaen tieteellisen metodin sekä siitä, että ainevalikoimaani kuului myös yleinen historia.

Sanskritinkielinen tekstieditio, Purnabhadran Pañcatantra (1199). Virpi Hämeen-Anttila on kääntänyt tämän teoksen suomeksi ja se on myös yksi hänen tärkeimmistä tutkimuslähteistään. Kuva: Virpi Hämeen-Anttila​
Sanskritinkielinen tekstieditio, Purnabhadran Pañcatantra (1199). Virpi Hämeen-Anttila on kääntänyt tämän teoksen suomeksi ja se on myös yksi hänen tärkeimmistä tutkimuslähteistään. Kuva: Virpi Hämeen-Anttila​

 

Takaisin