Virpi Hämeen-Anttila

Virpi Helena Hämeen-Anttila
15.10.1958, Espoo

Humanististen tieteiden kandidaatti 1987 ja filosofian maisteri 1996 (Etelä-Aasian tutkimus), Helsingin yliopisto

Kirjailija, opettaja, tutkija, kääntäjä
Tuntiopettaja 1997-, Helsingin yliopisto
Projektiapulainen 1983–1986, Indus-sinettien dokumentaatio ja julkaiseminen, Helsingin yliopisto
Kuvittaja (tieteellinen) 1988–1996, Weilin&Göös, Otava, Cambridge University Press, Tiede-lehti yms.
Kääntäjä 1996- (kielet englanti, ranska, sanskrit, pali, hindi, bengali, tamili), Suomen Itämainen Seura, Basam Books, Jalava
Kirjailija 2003-, Otava, WSOY, Minerva
Lahden kansainvälisen kirjailijakokouksen puheenjohtaja 2007, 2009, 2011 ja 2013
Kirjallisen työn tekijöiden tekijänoikeusjärjestö Sanasto ry:n puheenjohtaja 2012-

Tutkimusteemat
Sanskritin kieli ja Etelä-Aasian kirjallisuus, erityisesti esiklassisen ja klassisen ajan sanskritinkielinen kirjallisuus (600 eaa. – 1200 jaa.) ja sen sisällä kertomakirjallisuus ja rakenteet. Valmisteilla olevan väitöskirjan ja tärkeimmän julkaistun artikkelin aiheena on kehyskertomus-tekniikan synty ja kehitys sanskritinkielisessä kirjallisuudessa.

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta

Palkinnot ja erityissaavutukset
Eino Leinon palkinto 2002 (yhdessä Jaakko Hämeen-Anttilan kanssa)
Suomen kirjakauppiaiden Laila Hirvisaari -palkinto 2003
Vuoden tieteentekijän palkinto 2004
Vantaa-palkinto 2009 (yhdessä Jaakko Hämeen-Anttilan kanssa)

Kuva: Mirva Kakko/Otava
Teksti: Virpi Hämeen-Anttila (Kaija Hartikainen, toim.)

Soihdunkantaja

Valistaminen on minulla verissä. Vaikka maailmassa on enemmän tietoa kuin koskaan, se ei meitä hyödytä, ellemme opi valikoimaan ja arvottamaan sitä. Siksi opettajia tarvitaan. Isoisäni oli työväen sivistyksen ystävä. Äitini haave oli tulla englannin ja latinan opettajaksi lukioon. Haave ei toteutunut: yliopisto-opiskelu ei 1950-luvun alussa sopinut kokopäivätoimen oheen. Mutta minä kannan soihtua eteenpäin: olen saanut ilon ja kunnian opettaa ja pitää esitelmiä.

Arvostan tavattomasti opettajan työtä: hän voi sytyttää tai sammuttaa halun oppia. Tärkeintä opettamisessa on näet välittää intohimo aiheeseen ja tuoda esille, miksi se on kiinnostuksen ja tutkimisen arvoinen. Sanskritinkieltä opettaessani olen harjaantunut taidossa tehdä vaikea helpommaksi. Yleisöluentoja pitämällä olen laajentanut sekä kuulijakuntaani että aihepiiriäni.

Toimin myös kulttuurioppaana Intiassa ja jaan siellä yliopistossa hankittua tietouttani. Jatkoa tälle valistustehtävälle on populaarin tietokirjallisuuden kirjoittaminen. Rakkauden atlas (2005) ja Tarujen kirja (2007) ovat mieheni ja minun yhteisiä esseekirjoja meitä molempia kiehtovista aiheista. Minun Intiani (2014) on matkakirja, matkaopas ja kulttuurihistoria yksissä kansissa. Lisäksi olen kirjoittanut sekä omasta tutkimusalastani että opettajantyöstäni monissa artikkeleissa.

Kirjailijavierailulla puhumassa kirjoista ja kirjoittamisesta, esim. tässä Nurmijärven kirjastossa 15.10.2012

Kirjoittaja Virpi Hämeen-Anttila, Kaija Hartikainen (toim.)

Virpi Hämeen-Anttila

Virpi Helena Hämeen-Anttila
15.10.1958, Espoo

Humanististen tieteiden kandidaatti 1987 ja filosofian maisteri 1996 (Etelä-Aasian tutkimus), Helsingin yliopisto

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta

Kuva: Mirva Kakko/Otava
Teksti: Virpi Hämeen-Anttila (Kaija Hartikainen, toim.)