Hella Wuolijoki muutti yliopisto-opintojen takia Virosta Helsinkiin vuonna 1904. Neljä vuotta myöhemmin hän valmistui filosofian kandidaatiksi ensimmäisenä virolaisena naisena. Kansanrunouden jatko-opinnot jäivät hänen keskittyessään perheensä toimeentulon turvaamiseen liikenaisena. Lue lisää »
Arvi Lindin puheessa on paljon hienoa historian siipien havinaa. Lisäksi paljastuu taustat sille, että hän voi nykyisin esitellä itsensä: ”Hyvää iltaa! Olen Arvi Lind Ylen elävästä arkistosta”. Lue lisää »
Karl Collan oli paitsi opettaja ja kirjastonhoitaja myös kirjailija, kääntäjä ja säveltäjä. Kaikista rooleistaan hänet tunnetaan tänä päivänä parhaiten säveltäjänä. Lue lisää »
Tähän artikkeliin olemme koonneet verkkolinkkejä, joiden kautta pääsee kuuntelemaan ja lukemaan lisää Jarin Tervon ajatuksia. Lue lisää »
Minusta piti tulla maailman paras jalkapalloilija. Polvi rustottui. Minusta piti tulla maailman paras kitaristi. En saanut kitaraa vireeseen. Tältä pohjalta lähdin opiskelemaan kirjallisuutta ja filosofiaa Helsinkiin. Pian huomasin, että aineyhdistelmälläni pätevöityy tutkijaksi tai kotirouvaksi. Menin Sanoma Osakeyhtiön Toimittajakouluun. Lue lisää »
Marjatta Väänänen on tehnyt elämäntyönsä laaja-alaisena yhteiskunnallisena vaikuttajana erilaisissa järjestöissä, toimielimissä ja organisaatioissa. Alla olevaan listaan on koottu Väänäsen jäsenyydet sekä hänen työstään saamansa tunnustukset. Lue lisää »
Yliopistoajoilta muistuu mieleen erityisesti rehtori Ernst Palmén. Hän suhtautui erityisen myötämielisesti ja rennosti ylioppilaskunnassa toimiviin opiskelijoihin. Palméneilla oli tapana kutsua ylioppilaskunnan hallitus kotiinsa vappuna. Töölössä nostettiin monta maljaa ja laulettiin iloisesti. Lue lisää »
Yleisradion toimittaja Niina Mäkeläinen haastattelee kielitieteilijä Janne Saarikiveä Suomen sukukielten tutkimuksen tekemisestä ja asioide… Lue lisää »
Yleisradion ensimmäisenä musiikkipäällikkönä toiminut filosofian tohtori Toivo Haapanen keskittyi lopulta enemmän Radio-orkesterin ylikapellimestarin tehtäviin. Hänen tavoitteenaan oli kehittää orkesterista korkeatasoinen sinfoniaorkesteri, ja hän haastoikin soittajia maailmankuulujen säveltäjien teoksilla. Lue lisää »
Dandyksi kuvailtu Olavi Paavolainen oli hyvin tarkka julkisuuskuvastaan ja herrasmiehen elegantti pukeutuminen oli viilattu täydellisyyteen pienimpiä yksityiskohtia myöten. Aikalaisten mukaan Paavolainen piti vielä vanhoilla vuosillaankin kiinni pukeutumistyylistään. Paavolainen tuli myös hyvin toimeen aikansa kulttuuri- ja kirjailijapiireissä tunnettujen naisten kanssa. Lue lisää »
Karjalassa Kivennavan kylässä vuonna 1903 syntynyt Olavi Paavolainen aloitti oppikoulunsa Viipurissa, mutta perhe muutti Helsinkiin Pekka-isän noustessa kansanedustajaksi Nuorsuomalaisen Puolueen listoilta. Karjalalla tuli kuitenkin olemaan suuri vaikutus kirjailijan elämään ja Paavolainen kutsuikin itseään sata prosenttisesti karjalaiseksi. Lue lisää »
Musiikillisesti lahjakas Toivo Haapanen opiskeli musiikkitiedettä Helsingin yliopistossa ja viulunsoittoa ja musiikin teoriaa Helsingin Filharmonisen Seuran orkesterikoulussa. Filosofian kandidaatin tutkinnon (1918) suorittamisen jälkeen hän jatkoi ripeätahtisesti opintojaan saavuttaen filosofian tohtorin arvon ja musiikkitieteen dosentuurin vuonna 1925. Lue lisää »
Opiskeluaikansa alussa Mikael Reuter oli aktiivinen Finlands svenska skolungdomsförbund -opiskelijaliitossa, ensin hallituksen jäsenenä ja vuosina 1963–1964 palkattuna asiamiehenä. FSS:n aikanaan hän solmi ensimmäiset pohjoismaiset suhteensa. Lue lisää »
Uutisankkuri Arvi Lind aloitti pitkän uransa epäkiitollisissa olosuhteissa. Kun Lind tuli Yleisradioon uutiskatsausten tekstittäjäksi, sen ankkureina työskentelivät kansan ihailemat tähdet Kauko Saarentaus ja Heikki Kahila. Uusi radion ja television uutispäällikkö Ralf Friberg kuitenkin päätti pudottaa tähdet jalustoiltaan. Lind toimi tuolloin uutiskatsausten tekstittäjänä. Lue lisää »
Erkki Salmenhaara oli kysytty esitelmöitsijä ja keskustelija myös akateemisten piirien ulkopuolella. Musiikkitieteen popularisointia hän toteutti esimerkiksi esiintymällä lukuisissa Yleisradion ohjelmissa 1960-luvulta lähtien. Lue lisää »
Armeijan käynyt tuore ylioppilas Arvi Lind aloitti opinnot Helsingin yliopistossa pitkälti äidinkielenopettajansa ansiosta. – Opetusneuvos Arvi Luukka oli niin innostava, että päätin noudattaa hänen esimerkkiään ja pyrkiä opiskelemaan kotimaista kirjallisuutta. Olin myös vilpittömän kiinnostunut äidinkielestä ja hyvä siinä, erityisesti ainekirjoituksessa. Opiskelijaelämä oli aineellisesti niukkaa, sillä opintotukia ei vielä 1960-luvulla saatu. Opiskelijat elivät joko vanhempiensa avulla tai ottivat lainaa. – Pärjäsin syyslukukauden kesätöillä, ja lainasin isältä rahaa kevätlukukaudeksi. Kun menin naimisiin vuonna 1967, maksoin hänelle kaikki takaisin. Lue lisää »
Yleisradion politiikan toimittajana Leif Salmén muistetaan erityisesti vaalitenteistä. Niissä hänen tarkalle pohjatyölle perustuneet kiperät kysymyksensä pelottivat poliitikkoja. Lue lisää »
Akateemisen perhetaustan omannut Emil Nervander opiskeli muun muassa kirjallisuutta ja taidehistoriaa Keisarillisessa Aleksanterin Yliopistossa. Kandidaatin tutkinnon hän suoritti vuonna 1869. Nervanderin kerrotaan olleen poikkeuksellisen nopea ja hyvä kirjoittaja. Jo opintojen aikana hän toimi näytelmäkirjailijana ja julkaisi myöhemmin myös runokokoelmia ja kertomuksia. Lisäksi hän työskenteli taide- ja teatteriarvostelijana Hufvudstadsbladetissa vuosina 1868–1873 ja päätoimittajana Åbo Postenissa 1874–1879. Lue lisää »
Toisen maailmansodan jälkeen suomalaisissa kulttuuripiireissä voimistui tarve saada jälleenrakennuskauden sielunmaisema siivotuksi 1930-luvun asenteista ja lähestymistavoista. Tässä tarkoituksessa ja ehkä erityisesti V. A. Koskenniemen mahtiaseman vastapainoksi nuori helsinkiläinen, paljolti Otavan ja Heikki A. Reenpään ympärille ryhmittynyt kulttuuriälymystö päätti 1947 perustaa kirjallisen ja kulttuuripoliittisen modernismin tukijalaksi ja äänitorveksi Eino Leinon Seuran — vapaamielinen ja boheemi Leino kun oli elinaikanaan ja sen jälkeenkin hiertänyt kivenä Koskenniemen kengässä hänen määrätietoisesti pyrkiessään kansalliskirjallisuutemme symbolihahmoksi. Ensi töikseen seura pystytti kansalaiskeräyksen turvin Esplanadille Eino Leinon patsaan. Se perusti myös kirjallisen lehden, josta sukeutui Parnasson alkusolu. Lue lisää »
Sibeliuksen syntymän 150-juhlavuodeksi Pekka Hako on valmistanut Sibeliuksen maailma -näyttelyn, joka on Suomen lisäksi näkyvästi esillä kiertonäyttelynä eri puolilla maailmaa. Näyttelyä koskevien lisätietolinkkien lisäksi tässä artikkelissa on tarjolla video, jossa Pekka Hako kertoo näyttelystä. Lue lisää »
