Kymmenosainen Suomen lehdistön historia on Päiviö Tommilan laajamittaisin julkaisuprojekti. Yli vuosikymmenen kestänyt hanke kattoi kaikki suomalaiset yliopistot työllistäen samalla liudan tutkijoita ja opiskelijoita. Projektin lopputuloksena syntyi kattavan teoksen ohella myös muuta tutkimusta. Lue lisää »
Klassillista filologiaa tutkinut Paavo Hohti kiinnostui opiskeluaikoinaan erityisesti antiikin historiankirjoituksesta ja retoriikasta, jotka kuuluivat jo Ciceron mukaan tiivisti yhteen. Antoisimpana tutkimuskokemuksenaan Hohti pitää vuonna 1976 valmistunutta Herodotoksen historiateosta käsittelevää väitöskirjaansa, jonka keskeisenä teemana on sanan ja teon välinen yhteys. Lue lisää »
Digitaalisen humanismin sivuainekokonaisuus Mikko Tolosen Digital Humanities in Helsinki -blogi Lue lisää »
Pappis- ja virkamiessuvusta polveutuva Johan Vilhelm Snellman kirjoittautui yliopistoon vuonna 1822. Hänen oli alun perin tarkoitus opiskella papiksi. Keskeytettyään välillä opintonsa taloudellisten vaikeuksien takia Snellman kuitenkin päätti opiskella filosofian kandidaatiksi. Juuri filosofina hänet muistetaankin parhaiten. Lue lisää »
Johan Richard Danielsonin tutkijaura lähti virallisesti käyntiin 1870-luvulla, jolloin hän teki kolme väitöskirjaa: tohtorin-, dosentin- sekä professorinväitöskirjansa. Jokaisessa tutkimuksessa hän keskittyi uuteen aihepiiriin ja uusiin maantieteellisiin alueisiin. Lue lisää »
