Takaisin

Paavo Hohti

Paavo Hohti
19.10.1944, Helsinki

Filosofian tohtori 1976, Helsingin yliopisto (Kreikan ja Rooman kirjallisuus)
Dosentti Helsingin ja Tampereen yliopistoissa 1977-

Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan toimitusjohtaja 2004–2013
Suomen Kulttuurirahaston asiamies 1980–1989, yliasiamies 1990–2004
Latinan kielen lehtorina Tampereen yliopistossa 1973–1980

Bonnier Books Finland hallitus 2011
Sanoma Oyj:n hallitus 1999–2011
Huhtamäki Oyj:n hallintoneuvosto 1990–1999, hallitus 1999–2008
WSOY:n hallintoneuvosto 1991–1999

Tutkimusteemat ja julkaisut:
Tutkimuksia antiikin Kreikan ja Bysantin historiankirjoituksesta ja retoriikasta sekä papyrologiasta
Acta Byzantina Fennica, toimitustyö (1985–1990)
Aristoteleen Retoriikka ja Poetiikka -teosten suomennos (1997)
Yksityisten säätiöiden toimintaa ja historiaa käsitteleviä julkaisuja

Huomionosoitukset ja kunniamerkit:
Professorin arvonimi 2003
SVR I ritari, Pyhän Karitsan ritarikunnan komentaja, Kreikan Kunniaritarikunnan I luokan komentaja

Kuva: Ida Pimenoff
Teksti: Olli Siitonen

Julkaisuja ja teoksia

Klassillista filologiaa tutkinut Paavo Hohti kiinnostui opiskeluaikoinaan erityisesti antiikin historiankirjoituksesta ja retoriikasta, jotka kuuluivat jo Ciceron mukaan tiivisti yhteen. Antoisimpana tutkimuskokemuksenaan Hohti pitää vuonna 1976 valmistunutta Herodotoksen historiateosta käsittelevää väitöskirjaansa, jonka keskeisenä teemana on sanan ja teon välinen yhteys.

Yliairut Paavo Hohti johtaa seppeleensitojattarien kulkuetta Filosofisen tiedekunnan promootiossa 1982. Häntä seuraavat yleinen seppeleensitojatar Gunilla Donner ja entiset yleiset seppeleensitojattaret Helena Brotherus (Palas) ja Elli Relander (Ståhlberg). Kuva: promootiokuvaaja, kotialbumista.

Väitöksen jälkeen tohtorin kiinnostus siirtyi myöhempiin aikoihin aina 1000-luvun Bysanttiin, josta löytyi historioitsija ja filosofi Mikael Psellos, osittain runoilija Paavo Haavikon kautta. Pselloksella on Hohdin mukaan erityisen hieno retorinen tyyli ja tapa kirjoittaa historiallista tekstiä.

Aristoteleen Runousopin ja Retoriikan suomentaminen kuuluivat selvästi yhteen Hohdin antiikin retoriikan teoriaa ja historiankirjoitusta kokeman kiinnostuksen kanssa. Käännöstyön yhteydestä hän muistaa erityisesti antoisat keskustelut Aristoteles-projektin päätekijöiden Simo Knuuttilan ja Juha Sihvolan kanssa.

 

Takaisin