Janne Hopsu on toiminut vapaa-ajallaan haastattelijana Helsingin yliopiston Tiedekulmassa. Hän haluaisi ehtiä sinne myös ihan vain kuuntelemaan. – Tykkään klassisesta valistuksesta ja sivistyksestä, siitä että keskustellaan ja kerrotaan tietoa eteenpäin. Parhaimmillaan Tiedekulmassakin on ollut tilaisuuksia, joissa ihmiset ovat eri mieltä käsiteltävästä asiasta ja syntyy rönsyilevää keskustelua. Lue lisää »
Tutkija toimii aina osana laajempaa kontekstia niin akateemisessa maailmassa kuin yhteiskunnassa yleensä. Olen ollut Kirjallisuudentutkijain… Lue lisää »
Mikko-Olavi Seppälä ja Lieven Ameel esiintyivät Helsingin yliopiston Tiedekulmassa 8.4.2015 teemalla Maailmankuvien Helsinki. Lieven Ameeli… Lue lisää »
Suomen kielen tutkija Lari Kotilainen ja suomen kielen yliopistonlehtori Salla Kurhila demonstroivat digitaalista kielikeittiötä Helsingin… Lue lisää »
Pirjo Kristiina Virtanen oli keväällä 2015 Tiedekulmassa puhumassa otsikolla ”Amatsonian puhuvat kivet, kasvit, puut ja eläimet". Lue lisää »
Anna Mauranen vastaa Helsingin yliopiston vararehtorina kansainvälisyydestä, yhteiskuntasuhteista, henkilöstöpolitiikasta, akateemisesta laadunvarmistuksesta sekä kirjasto- ja tila-asioista. Lisäksi hän toimii yliopiston rehtorin sijaisena. Lue lisää »
Vuonna 2001 Pirjo Kukkonen valittiin Helsingin yliopiston Vuoden Esimieheksi . Pirjo Kukkonen esiteltiin Helsingin yliopiston humanistisen… Lue lisää »
Veikko Somerpuro on vuosien varrella ottanut valokuvia Helsingin yliopistolaisista mitä erilaisimmissa olosuhteissa. Tähän artikkeliin on koottu muutamia Somerpurolle erityisesti muistoihin jääneitä otoksia. Lue lisää »
Isäni oli pappi, sananjulistaja. Pienenä poikana imin itseeni samanlaisen tarpeen esiintyä. Kun en osannut laulaa, piti ruveta puhumaan. Esiinnyn edelleen mielelläni minkä tahansa yleisön edessä, oli sitten teemana venäjän kieli, väärinymmärrykset kommunikaatiossa tai suomalainen tiedepolitiikka. Lempiaihe on ”Voiko venäläisiä ymmärtää”. Tiedonjakamisen tarve näkyi aikaisemmin myös innokkuudessa tehdä sana- ja oppikirjoja, kieliohjelmia televisioon, opetusohjelmia tietokoneille, cd-romppuja ja kaikkea mahdollista venäjän opintoja edistävää. Kun kirjoittaa suurelle yleisölle, pääsee irti tieteellisen kirjoittamisen millimetrin tarkoista pelisäännöistä. Voi irrotella ja keventää. Lue lisää »
Kannattaako tekstitykseen panostaa, jos ohjelmat ovat roskaa? Mikä kielialan yrittäjän mielestä kääntäjien koulutuksessa mättää? Vuodelta 201… Lue lisää »
Professori Mikko Saikusta muualla verkossa. Lue lisää »
Helsingin yliopistomuseo välittää tietoa yliopiston ja tieteen historiasta näyttely- ja tapahtumatuotannon avulla. Yliopiston 375-vuotispäivänä 26.3.2015 museo avasi yliopiston päärakennuksessa uuden pysyvän näyttelyn ”Ajattelun voimaa – Helsingin yliopiston tarina 1640–2015”. Lue lisää »
Kuka kaipaa kääntäjää? Tiedekulmassa 24.1.2013 Ensimmäinen Jarl Hellemann -palkinto jaettiin Plaza 23.5.2015 Kääntäjän haasteet: murt… Lue lisää »
Ilkka Herlinin mielestä yliopisto on yhteiskunnan tärkeä elementti. Yritysmaailma tarvitsee yliopistoa – osaajia ja tutkimustietoa. Lue lisää »
Helsingin yliopisto on ollut osa elämääni niin kauan kuin pystyn muistamaan – ainakin Suomen vuosistani puhuttaessa. Ensin vaihto-oppilaana, sitten tutkinto-opiskelijana, jossain vaiheessa opettajana ja tohtorikoulutettavana, ja tällä hetkellä tutkijatohtorina. Olen tavannut monia parhaista ystävistäni joko yliopistossa tai välillisesti yliopiston kautta. Lue lisää »
Yksi huikeimmista elämyksistä oli professori Pertti Virtarannan luento ensimmäisenä opiskelusyksynä yliopiston päärakennuksen uuden puolen vanhanaikaisessa luentosalissa 5. Eläkkeelle jäävä professori kertoi tutkimusmatkoistaan rajantakaisessa Karjalassa, näytti dioja ja soitti kelanauhurilta itkuvirsiä. Mielikuvissani hautaristeihin solmitut muisteluliinat, tuulipaikat, heiluivat tuulessa noissa diakuvissa. Lue lisää »
"Historioitsija: Supercellin keksijät ovat uutta eliittiä ja heillä on velvollisuuksia" , Laura Kolbe YleX Popuutiset-ohjelman haastateltavan… Lue lisää »
