Takaisin

August Ahlqvist

Karl August Engelbrekt Ahlqvist
7.8.1826, Kuopio – 20.11.1889, Helsinki

Filosofian kandidaatti 1853, filosofian lisensiaatti 1854 ja filosofian tohtori 1860, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto

Suomen kielen ja kirjallisuuden vt. professori 1862 ja vakinainen 1863–1888, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto

Rehtori 1884–1887 ja vararehtori 1878–1881, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto
Dekaani 1882–1884, Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston historiallis-kielitieteellinen osasto
Helsingin yksityislyseon suomen kielen opettaja 1859–1861
Savokarjalaisen osakunnan inspehtori 1868–1877

Kunnianosoitukset:
Kanslianeuvos 1884
Valtioneuvos 1887
Puolet Pietarin tiedeakatemian Demidoffin palkinnosta 1862
Viipurilaisen osakunnan kunniajäsen 1882
Useiden ulkomaisten tieteellisten seurojen kunniajäsen

August Ahlqvistin teoksia on avoimesti saatavilla Klassikkokirjasto-verkkopalvelusta

Kuva: Museovirasto
Tekstit: Riitta-Ilona Hurmerinta

Kääntäjä, runoilija ja kriitikko – professori, dekaani ja rehtori

Karl August Engelbrekt Ahlqvist syntyi ja kasvoi nuorukaiseksi Kuopiossa. Koulupoikana hän tutustui Johan Vilhelm Snellmaniin, joka toimi hänen koulunsa rehtorina. Ystävystymisen myötä Alhqvist pääsi julkaisemaan runosuomennoksia Snellmanin Saima-lehdessä. Ahlqvist suomensi myös Ludvig Stoud Platounin maantiedettä käsitelleen Geografia-teoksen nimellä Maan Opas. Teos oli ensimmäinen suomenkielinen maantieteen oppikirja. Sen myötä Ahlqvist laajensi suomen kielen sanavarastoa muun muassa sanoilla maapallo, napapiiri, päiväntasaaja ja siirtomaa. Ahlqvist oli myös ensimmäinen, joka suomensi Johan Ludvig Runebergin tuotantoa painettuina julkaisuina.

J V. Snellmanin ohella Ahlqvist ystävystyi Elias Lönnrotin kanssa, ja suomen kielen vaalimisesta tuli Ahlqvistille keskeinen asia. Hän perusti David  Emanuel Daniel Europaeuksen ja Paavo Tikkasen kanssa Suomettaren vuonna 1847. Myöhemmin Ahlqvist perusti myös kielitieteellisen aikakauslehti Kielettären.

Omia taiteellisia tuntojaan August Ahlqvist ilmaisi kirjoittamalla runoja nimimerkillä A. Oksanen. Tunnetuimpia Oksasen yksittäisistä runoista on maakuntalauluna kuuluisaksi tullut Savolaisen laulu.

Ahlqvist oli myös ahkera ja ankara kirjallisuuskriitikko. Arvioissaan hän kiinnitti sisällön ohella huomiota erityisesti teosten suomenkieliseen asuun. Ahlqvistin keskeiseksi kritiikin kohteeksi muodostui Aleksis Kiven tuotanto, josta hän kirjoitti kokonaisen sarjan arvosteluja. Suurta kohua hän sai aikaan uskaltaessaan lytätä Kiven Seitsemän veljestä -teoksen.

Kuva: Helsingin yliopistomuseo.​
Kuva: Helsingin yliopistomuseo.​

August Ahlqvist oli Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston suomen kielen ja kirjallisuuden professorin viran ohella laaja-alainen kielentutkija. Hän teki lukuisia tutkimusmatkoja Suomessa, Venäjällä ja Keski-Euroopassa. Lisäksi hän tutki suomalais-ugrilaisia kieliä Volgan ja Uralin alueilla. Tutkimustuloksiaan hän julkaisi suomeksi, ruotsiksi ja saksaksi saavuttaen niillä kansainvälistäkin arvostusta. Tieteellisten tulosten ohella Ahlqvist julkaisi tutkimusmatkoistaan ensimmäisen suomalaisen matkakirjan nimellä Muistelmia matkoilta Wenäjällä 1854–1858.

Yliopistohallinnolliset tehtävät luonnistuivat Ahlqvistilta. Hän toimi Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston vararehtorina vuosina 1878–1881 ja historiallis-kielitieteellisen osaston (nyk. humanistinen tiedekunta) dekaanina vuosina 1882–1884. Yliopiston rehtoriksi päästyään hän piti virkaanastujaisissaan ensimmäisen suomenkielisen rehtorinpuheen vuonna 1884.

 

Helsingin yliopisto ja kansalliskirjasto digitoivat kaunokirjallisuuden klassikoita. Klassikkokirjasto-verkkopalvelu tarjoaa kotimaista kaunokirjallisuutta kenen tahansa vapaasti luettavaksi ja tutkittavaksi. August Ahlqvistinkin teoksia on vapaasti luettavissa Klassikkokirjasto-verkkopalvelun kautta.

Kuva: Helsingin yliopistomuseo, piirros.​
Kuva: Helsingin yliopistomuseo, piirros.​

Lähteet:

Takaisin