Tiina Onikki-Rantajääskö
Päivän humanisti

Tiina Onikki-Rantajääskö

Professori Tiina Onikki-Rantajääskö johtaa Tieteen termipankki -hanketta, jossa eri tieteenalojen edustajat tuovat tietoa alansa erikoissanastosta kaikkien kiinnostuneiden ulottuville. Onikki-Rantajääskö on keskittynyt kielellisen merkityksen tutkimiseen ja siihen, kuinka kielellä rakennetaan todellisuutta. Hän on ensimmäinen nainen vuonna 1831 perustetun Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran hallituksen puheenjohtajana.

Tiina Onikki-Rantajääskö

27.7.1960, Mikkeli

Filosofian kandidaatti 1990, filosofian lisensiaatti 1995 ja filosofian tohtori 2001 (suomen kieli), Helsingin yliopisto
Suomen kielen dosentti 2003, Helsingin ja Oulun yliopisto

Suomen kielen professori 2013-, Helsingin yliopisto
Suomen kielen yliopistonlehtori 2005–2013, Helsingin yliopisto

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta

Tutkimusinfrastruktuurihanketta Tieteen kansallinen termipankki rahoittavat Suomen Akatemia ja Helsingin yliopisto. Tieteen termipankki on hyväksytty merkittävien tutkimusinfrastruktuureiden tiekartalle yhteistyössä Fin-Clarinin kanssa.

Tutkimushanketta Suomen kielen kognitiivista kielioppia sukukielten kehyksessä rahoittaa Koneen Säätiön kieliohjelma vuosina 2012–2016.

Kuva: Ari Aalto
Teksti: Tiina Onikki-Rantajääskö ja Riitta-Ilona Hurmerinta (toim.)

Kielen kontekstuaalinen käyttö

Tiina Onikki-Rantajääskö on kielitieteilijä ja erityisesti kielellisen merkityksen tutkija. Terminologia on laajennusta hänen suomen kielen rakenteita ja sanastoa koskevalle tutkimukselleen. Hänen hankkeensa Suomen kielen kognitiivista kielioppia sukukielten kehyksessä on mukana kansainvälisessä tutkimusverkostossa Cognitive Linguistic Perspectives on Finno-Ugric Languages.

Lue lisää

Parhaita hetkiäni Helsingin yliopistossa

Yksi huikeimmista elämyksistä oli professori Pertti Virtarannan luento ensimmäisenä opiskelusyksynä yliopiston päärakennuksen uuden puolen vanhanaikaisessa luentosalissa 5. Eläkkeelle jäävä professori kertoi tutkimusmatkoistaan rajantakaisessa Karjalassa, näytti dioja ja soitti kelanauhurilta itkuvirsiä. Mielikuvissani hautaristeihin solmitut muisteluliinat, tuulipaikat, heiluivat tuulessa noissa diakuvissa.

Lue lisää