Pirjo Kukkonen
Päivän humanisti

Pirjo Kukkonen

Pirjo Kukkonen on Helsingin yliopiston ensimmäinen ruotsin kielen kääntämisen professori. Hän on semiootikko ja käännöstutkija Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitoksessa, jossa hän vastaa kansalliskieltemme suomen ja ruotsin sekä pohjoismaisten kielten kääntämisen opetuksesta ja tutkimuksesta. Semiootikkona hän liikkuu merkkien ja merkitysten kielipeleissä ja tutkii sitä, miten merkitys syntyy ja miten erilaisia maailmoja käännetään.

Pirjo Kukkonen

Pirjo Liisa Helinä Kukkonen
5.9.1949, Oulunsalo

Filosofian kandidaatti 1974 (pohjoismainen filologia), maisteri 1974, lisensiaatti 1983 (pohjoismaiset kielet), tohtori 1989, Helsingin yliopisto
Valantehneen kielenkääntäjän tutkinto (suomi–ruotsi) 1976
Aineenopettajakoulutus 1974–1975, Helsingin yliopisto

Ruotsin kielen kääntämisen professori 2011–, Helsingin yliopisto
vt. ruotsin kääntämisen professori 2009–2011, ruotsin kielen (käännöstutkimus) yliopistonlehtori 2004–2009, Helsingin yliopisto

Pohjoismaisten kielten dosentti 2005–, Oulun yliopisto
Käännöstieteen laitoksen johtaja 2000–2003, ruotsin kääntämisen ja tulkkauksen vt. professori 2000–2004, Helsingin yliopisto
Stipenditutkija 1994–1996
Ruotsin kääntämisen ja tulkkauksen lehtori 1991–2004, vt. apulaisprofessori 1991–1994, Kouvolan kääntäjänkoulutuslaitos/Käännöstieteen laitos, Helsingin yliopisto
Pohjoismaisten kielten assistentti 1983–1988 ja 1988–1991, Helsingin yliopisto
Pohjoismaisten kielten tuntiopettaja, vt. lehtori, vt. assistentti, vt. apulaisprofessori 1975–1983, 1990, Helsingin yliopisto

Tieteellisen toimikunnan jäsen, International Semiotics Institute 2014–
Toimituskunnan ja tieteellisen toimikunnan jäsen, Punctum. International Journal of Semiotics 2013–
Ruotsin kääntämisen tutkimusvastaava 2011–, Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston TraST-tutkijayhteisön tutkija, johtoryhmän jäsen 2013–2016
Semiotics and Cultural Heritages: Semiotics, Translation and Cultural Heritages, tutkija 2012–
IASS/AIS The International Association for Semiotic Studies – Association Internationale de Sémiotique, executive member 2009–
11th International Symposium on Semiotics and Translation SemTra2015 in Kaunas, Lithuania, Directors: Pirjo Kukkonen & Ritva Hartama-Heinonen 2000–, Helsingin yliopisto
Nordic Association for Semiotic Studies, hallituksen jäsen 1999–2012
Semiotiikan verkostoyliopisto, hallituksen jäsen, opettaja, tutkija 2003–2012
ISI, International Institute for Semiotic and Structural Studies, hallituksen jäsen 2002–2013
Kouvolan tutkimusryhmä – Kouvola Research Group, Kouvolan kaupungin rahoittama, projektinjohtaja, tutkija 2001–2004
Popular Imagination (Nordic Network of Folklore, Åbo Akademi University), tutkija 1999–2002
Understanding, Misunderstanding, and Self-understanding, tutkija (ESR-projekt) 1999–2000

Suomen Semiotiikan seuran varapuheenjohtaja 1997–
Ruotsin kielen asiantuntija eri ministeriöissä 1993–1996, HAUS kehittämiskeskus OY:ssa 1993–1996 ja Tasavallan presidentin kansliassa 1994–1999

Tieteelliset julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta
Tutkimusteemat: Kielen, kirjallisuuden ja kääntämisen tutkimus, sosio- ja kulttuurisemiotiikka

Palkinnot ja erityissaavutukset
ICoN Lifetime Achievement Award 2015
Tiedeyhteisön kultainen ansiomerkki 2014
Juhlakirja 60-vuotispäivän kunniaksi 5.9.2009
Semiotiikan ”Oscar-palkinto” 2006
Suomen Semiotiikan Seuran kunniajäsen 2006
Helsingin yliopiston Vuoden Esimies -palkinto 2001

Kuva: Ari Aalto
Tekstit: Pirjo Kukkonen (Tomas Sjöblom, toim.)

Pirjo Kukkonen on ensimmäinen ruotsin kielen kääntämisen professori niin Suomessa kuin maailmallakin. Kääntäminen on samalla niin pitsinnypläystä kuin laajojen asioiden hallintaa. Vasta kun kääntäjä tai käännöstutkija luupillaan alkaa tarkastella käännettävää tai tutkittavaa tekstiä, paljastuvat tekstin pienimmätkin piilossa olevat merkitykset. Kääntäminen on tiedon arkeologiaa, uteliaisuutta, salapoliisina olemista, etsimistä ja löytämistä.

Lue lisää

Humanismi, sivistys ja tutkimus elämänasenteina ovat ne ihanteet, joihin Pirjo Kukkonen nojaa yliopisto-opetuksessaan. Kukkonen on ollut kehittämässä yliopisto-opetusta ja tutkijakoulutusta 1980-luvun alusta lähtien muun muassa Johan Vilhelm Snellmanin ajatuksesta ”opiskelijan omasta ajattelusta”, eli tutkivaan ja ongelmakeskeiseen ajatteluun perustuvista yliopisto-opinnoista, kuten Snellman kirjoittaa jo kirjassaan Om det Akademiska Studium 1840, Akateemisesta opiskelusta.

Lue lisää

Opiskeluaikanani 1970-luvun alussa tapasin Nordicassamme monia karismaattisia professoreita, opettajia ja kirjailijoita. Heidän ansiostaan kiinnostuin yhtäältä etymologiasta ja kielihistoriasta, toisaalta ruotsalaisesta, suomenruotsalaisesta ja pohjoismaisesta kirjallisuudesta.

Lue lisää

Helsingin yliopiston, Alma Materin, juhlasalin korkeista ovista tuli minulle tiedon symboli, ovet jotka nuorena opiskelijana palavan uteliaasti halusin avata tiedon ja tieteen maailmaan. Sali juhlavine lukuvuoden avajaisineen syyslukukauden alussa, publiikit ja promootiot ovat olleet akateemisen elämäni tähtihetkiä.

Lue lisää

 

Tällä Ylen Elävän arkiston tallenteella vuodelta 1996 Pirjo Kukkonen kertoo suomalaisen tangon melankolisuudesta ja nostalgisuudesta, joita tutki Tango Nostalgia -teostaan (1996, 2. painos 2003) varten. Hänen mukaansa toisen maailmansodan syventämät epävarmuuden tunteet lisäsivät suomalaisten tangojen surumielisyyttä. Unto Monosen tangot kuvastavat Kukkosen mielestä erityisen hyvin tätä taipumusta.

Pirjo Kukkosen ”Tango Nostalgia”
Lue lisää

Professori ja kirjailija Björn Larsson kirjoittaa novellikokoelmassaan Filologens dröm. Berättelser om upptäckarglädje (2008) erilaisten tutkijoiden unelmasta tehdä maailmaa muuttava käänteentekevä keksintö, mutta myös heidän inhimillisyydestään ja epäinhimillisyydestään, heidän unelmistaan, toivomuksistaan, pettymyksistään ja menestyksistään.

Lue lisää

Kielen äärettömien potentiaalisten resurssien lähteille pääseminen on ’katsomista’ ja ’kuuntelemista’ – niin kuin kirjailija Volter Kilpi kirjoittaa esseessään ”Katsomuksen ihanuudesta”. Kielentutkijana kieli on minulle kaikki kaikessa. Semiootikkona näen ja koen kielen, kirjallisuuden, kulttuurin, musiikin ja taiteen merkkeinä ja merkkijärjestelminä – semioottisena panoraamana, jota voi tulkita ja joka muodostaa merkitseviä kokonaisuuksia: rytmiä, harmoniaa, kauneutta, mutta myös epäharmoniaa ja konflikteja.

Lue lisää

 

 

  • Tällä Ylen Elävän arkiston äänitteellä vuodelta 1995 Kukkonen vertaa argentiinalaisen ja suomalaisen tangon sanoituksia. Hän kertoo muun muassa, että argentiinalainen tango syntyi kaupunkiympäristössä, kun taas suomalainen tango liittyy…
Lue lisää