Takaisin

Pirjo Kukkonen

Pirjo Liisa Helinä Kukkonen
5.9.1949, Oulunsalo

Filosofian kandidaatti 1974 (pohjoismainen filologia), maisteri 1974, lisensiaatti 1983 (pohjoismaiset kielet), tohtori 1989, Helsingin yliopisto
Valantehneen kielenkääntäjän tutkinto (suomi–ruotsi) 1976
Aineenopettajakoulutus 1974–1975, Helsingin yliopisto

Ruotsin kielen kääntämisen professori 2011–, Helsingin yliopisto
vt. ruotsin kääntämisen professori 2009–2011, ruotsin kielen (käännöstutkimus) yliopistonlehtori 2004–2009, Helsingin yliopisto

Pohjoismaisten kielten dosentti 2005–, Oulun yliopisto
Käännöstieteen laitoksen johtaja 2000–2003, ruotsin kääntämisen ja tulkkauksen vt. professori 2000–2004, Helsingin yliopisto
Stipenditutkija 1994–1996
Ruotsin kääntämisen ja tulkkauksen lehtori 1991–2004, vt. apulaisprofessori 1991–1994, Kouvolan kääntäjänkoulutuslaitos/Käännöstieteen laitos, Helsingin yliopisto
Pohjoismaisten kielten assistentti 1983–1988 ja 1988–1991, Helsingin yliopisto
Pohjoismaisten kielten tuntiopettaja, vt. lehtori, vt. assistentti, vt. apulaisprofessori 1975–1983, 1990, Helsingin yliopisto

Tieteellisen toimikunnan jäsen, International Semiotics Institute 2014–
Toimituskunnan ja tieteellisen toimikunnan jäsen, Punctum. International Journal of Semiotics 2013–
Ruotsin kääntämisen tutkimusvastaava 2011–, Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston TraST-tutkijayhteisön tutkija, johtoryhmän jäsen 2013–2016
Semiotics and Cultural Heritages: Semiotics, Translation and Cultural Heritages, tutkija 2012–
IASS/AIS The International Association for Semiotic Studies – Association Internationale de Sémiotique, executive member 2009–
11th International Symposium on Semiotics and Translation SemTra2015 in Kaunas, Lithuania, Directors: Pirjo Kukkonen & Ritva Hartama-Heinonen 2000–, Helsingin yliopisto
Nordic Association for Semiotic Studies, hallituksen jäsen 1999–2012
Semiotiikan verkostoyliopisto, hallituksen jäsen, opettaja, tutkija 2003–2012
ISI, International Institute for Semiotic and Structural Studies, hallituksen jäsen 2002–2013
Kouvolan tutkimusryhmä – Kouvola Research Group, Kouvolan kaupungin rahoittama, projektinjohtaja, tutkija 2001–2004
Popular Imagination (Nordic Network of Folklore, Åbo Akademi University), tutkija 1999–2002
Understanding, Misunderstanding, and Self-understanding, tutkija (ESR-projekt) 1999–2000

Suomen Semiotiikan seuran varapuheenjohtaja 1997–
Ruotsin kielen asiantuntija eri ministeriöissä 1993–1996, HAUS kehittämiskeskus OY:ssa 1993–1996 ja Tasavallan presidentin kansliassa 1994–1999

Tieteelliset julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta
Tutkimusteemat: Kielen, kirjallisuuden ja kääntämisen tutkimus, sosio- ja kulttuurisemiotiikka

Palkinnot ja erityissaavutukset
ICoN Lifetime Achievement Award 2015
Tiedeyhteisön kultainen ansiomerkki 2014
Juhlakirja 60-vuotispäivän kunniaksi 5.9.2009
Semiotiikan ”Oscar-palkinto” 2006
Suomen Semiotiikan Seuran kunniajäsen 2006
Helsingin yliopiston Vuoden Esimies -palkinto 2001

Kuva: Ari Aalto
Tekstit: Pirjo Kukkonen (Tomas Sjöblom, toim.)

Keksimisen iloa ja humanismia elämänasenteena

Professori ja kirjailija Björn Larsson kirjoittaa novellikokoelmassaan Filologens dröm. Berättelser om upptäckarglädje (2008) erilaisten tutkijoiden unelmasta tehdä maailmaa muuttava käänteentekevä keksintö, mutta myös heidän inhimillisyydestään ja epäinhimillisyydestään, heidän unelmistaan, toivomuksistaan, pettymyksistään ja menestyksistään.

Suosittelen tätä novellikokoelmaa, varsinkin kertomuksia Filologens dröm, Lingvistens sista föreläsning ja Kosmologen som fick annat att tänka på. Samalla tavalla kuin kertomusten tutkijoiden unelma on tieteen kirkas ja korkea maailma kuin tähtitaivas yllämme, unelmani on tuo ”maailmaa muuttava käänteentekevä keksintö” mutta myös,

  • että yliopisto-opinnot perustuisivat niin akateemiseen vapauteen kuin vastuuseen ja globaalietiikkaan, ts. niin sydämen kuin mielen koulutusta: ”Tiedot ja taidot muuttuvat sivistykseksi vasta kasvattaessaan ihmisen koko ajattelussaan ja toiminnassaan ilmentämään laajakatseisuutta, objektiivisuutta ja oikeamielisyyttä, jotka johtuvat totuuden vaatimuksesta.”, Georg Henrik von Wright kirjoittaa kirjassaan Humanismi elämän asenteena (suom. Kai Kaila 1981, ruots. Humanismen som livshållning 1978)
  • että yliopisto näin voisi kouluttaa laajakatseisia ”renessanssi-ihmisiä”, jotka akateemisen vapauden hengessä oppisivat erilaisia rajanylityksiä ja tieteidenvälistä kokonaisajattelua
  • että oman alani, kansalliskieltemme suomen ja ruotsin kääntämisen, ja ylipäätäänkin kielten koulutus perustuisi vankkaan yleistietoon ja opiskeluun humanismin tradition studia humanitatis ‑ajattelun pohjalta: kielen, kirjallisuuden, kulttuurin, historian, retoriikan, moraalin ja filosofian opinnot ovat elintärkeät, jotta ymmärtäisimme kieltä erilaisissa konteksteissaan
  • että voisin luoda tieteidenvälisen ja virtuaalisen semioottisen foorumin, Humanistit ilman rajoja – Humanister utan gränser – Humanists without Borders, jonka tavoitteena olisi edistää humanismia elämänasenteena sanojen ja tekojen kautta. Tämä olisi erilaisten tieteenalojen kohtauspaikka, jossa kieli olisi keskiössä. Minulle semiotiikka on monitieteinen merkitykseen ja kommunikaatioon perustuva teoria ja käytäntö. ”Semiotics studies all forms of communication. By analyzing cross-cultural misunderstandings it promotes the self-understanding of mankind.”, presidentti Martti Ahtisaari totesi Helsingissä järjestetyn yhdeksännen semiotiikan maailmankongressin suojelijana 2007. Ahtisaari sai Nobelin rauhanpalkinnon 2008 ja totesi Nobel-puheessaan, että kaikki maailman konfliktit voidaan ratkaista, jos vain on tahtoa.
Humanistit ilman rajoja -symposiumin osallistujia vuonna 2012.

 

Takaisin